Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • jees h-valta

    Se nyt ainakin tuntuu kasvavan maaperän laadusta välittämättä ja jopa karuilla männyn pohjillakin aivan hyvin.
    Kiitos vain kiittämästä kuustonen!

    Timppa

    Käy kyllä Jesseä sääliksi, jos kuusenkasvatus on noin vaikeaa. 10-vuotiaat taimikot MT-pohjillakin ovat 4-metrin luokkaa vähintään.

    Edellinen omistajapolvi teki 50 vuotta sitten kaupan useamman kymmenen hehtaarin aukosta. Parhaissa, 2 kertaa harvennetuissa kohdissa, paksuimmat ruhgot ovat 42 cm ja keskimittakin jotain 35 cm. Muistettava, että silloin oli paljasjuuritaimet. Nykytaimilla kasvuunlähtö on vielä nopeampaa. Kyllä kuusenkasvatus antaa nykyhinnoilla ylivoimaisesti parhaan tuoton, kun maapohjat sallivat kuusenkasvatuksen. En kyllä pelkää kuivuutta. Ainoa sääriski saattaisi olla pitkään jatkunut talvi tämän vuoden tyyliin. Se pitäisi juuret jäässä jolloin haihdunta tappaisi puun. Meiltä kuoli joku luumupuu ja puutarhavattuja.

    Sitäkään en ymmärrä, ettei Jesse noteeraa ensiharvennustuloa. Kun aukkoja on tehty siis 50 vuotta, niin joka vuosi tulee hakkuuseen myös ensiharvennusleimikkoja ja rahaa niistä saadaan. Jessen mielestä pitäisi siis jättää uudistukset ”Herran haltuun” ja palata vaikka 100 vuoden takaisiin aikoihin. Huh, huh.

    jees h-valta

    Enköhän tuota ole varhaisperkauksen puolesta riittämiin puhunut. Mutta siitä eteenpäin voidaan mennä vähintäänkin kahdella jos ei useammallakin tavalla.

    jees h-valta

    Mikähän muuten mahtaakaan olla vikana kun se taimikoiden ylenmääräisempi hoito ei kiinnosta vaikka niitä patistuksiakin Metsöäkeskus todella tekee. Onkohan se suurin kuitenkin se kuusen toivottoman hidas nousu. Kun et istutuksen jälkeen kun taimikolle menet muuta näe kuin tasaisen ruohomaton ja jokusen terhakkaan koivun alun. Kun minä ainakin käyn mielelläni ihailemassa kätteni töitä kun ne h-haavat tosiaan näkyy siellä istutusalalla ja metsän alku on konkreettinen. Eikä ne edes missään vaiheessa huku siihen alusryönään. Nytkin ajelen yhden yhteismetsän aukon ohi taas tänäiltana jossa oli ensin raiskio KAUAN, sitten se vielä siivottiin ja e-puukin sieltä kerättiin. Nyt on jo kulunut useita vuosia ja siellä on nyt tämän kevään taimet tasaisen vihreässä matossa. Ja saan ”ihailla” sellisena vielä monituisia vuosia. Olisko lehtipuun seuranta kuitenkin innostavampaa kun näkisi edes jotain tulostakin?

    jees h-valta

    Rohkenen jopa väittää että tämä yksipuolinen yhden kasvatusmallin ylenmääräinen ja suvereeni kaikissa instansseissa ainut oikea malli ja sen suorastaan pakkosyöttö on myös latistanut aktiivisuutta uudistuspuolen ahkeroinnissa. Ja tiedän kyllä mistä puhun. Senverran monta saman ”mantran” koulutusiltaa ja palaveria on tullut käytyä. Ja sama mikä on firma tai vaikka mhy tai metsäkeskuksen info. Hiukan saisi mielikuvitusta laittaa peliin ja tarjota joskus monipuolisempiakin menetelmiä. Kun kansantalous kyllä sen kestää. Ja saattaisi löytyä aivan uusia ulottuvuuksia ja mielenkiintoja eri puulajien jalostukseenkin.

    Puun takaa

    Timpan kanssa jälleen samoilla linjoilla.
    Tänään tehtiin varhaisperkausta 5-vuotta sitten istutettuun kuusentaimikkoon. Yli miehenkorkuisten taimien tänän kesän kasvu on ollut hurjaa, parhaimmilla jopa metrin luokkaa.

    Puun takaa

    Jesse peräänkuuluttaa uusia tuulia metsänhoitoon, mutta ei kuitenkaan itse ole kovinkaan avarakatseinen erilaisille näkemyksille.
    Miksi energiapuun pitäisi olla vain lehtipuuta tai mäntyä?
    Olen kasvattanut ja myynyt myös kuusta energiapuuksi, ja ihan hyvään hintaan.
    Tuossa nimimerkkikuvassani on mm. yksi sellainen kohde, ja tuotto on ollut sitä luokkaa, ettei Jesse meinaa millään uskoa.
    Toisessa harvennuksessa lähtee myös energiapuuta, mutta myös kuitua ja tukkia.

    Puun takaa

    Puun kasvatuksen lisäksi myös puun myynti voi olla hyvin monimuotoista.
    Mieleen jäi tässä joku vuosi sitten yksi puukauppani, jossa samalta leimikolta lähti 16 eri puutavaralajia. Eri ostajia oli kolme kpl.

    jees h-valta

    Taisin kyllä tuolla juuri hiljan mainita että kuusikuitu ei juuri nyt paljon muuhun kelpaa kuin e-puuksi. Ei todella mitään sitä vastaan.
    En todella ole rajannut e-puun laatua mitenkään.

    jees h-valta

    Vielä hiukan lisäisin tuohon kovaan kuusen alkuvauhtiin jokusten kasvattamina. Kumma kun Metsäkeskus sitten patistelee (kuten viimevuonna) taimikon heinäykseen ja varhaisperkaukseen vielä minuakin lähes viisivuotta sitten tehdyn aukon suhteen.
    Jossa kyllä kasvoi silloin jo se viisimetrinen hybridihaavikko yms. sekapuu.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 371)