Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olette onnellisessa asemassa sielläjpäin. Tänään kävin katiskat tarkastamassa yhdellä metsälammella ja hirvikärpäsiä tuli pari tusinaa tapettua vartissa.
Suorittavan ja Metsuri-motokuskin alueen hirvien nollatoleranssi kelpais täälläkin.
Kyllä hirvikärpäsiä on ollut tänäkin syksynä paljon. Pahimmillaan niitä tulee sahauksen yhteydessä kaiveltua kypärän alta työpäivän aikana kymmenittäin. Kutiavia paukamia pää täynnä.
Hirvikärpänen on huonolle hoidolle jääneiden taimikoiden aiheuttama riesa 🙂 . Puolukkamarikkoni on tästä erinomaisena todisteena. Ei tule hirviä , kun taimikko perataan tarpeeksi varhain… eikä niitä kärpäsiä , mutta puu kasvaa ja marjojakin riittää.
( johtopäätökset eivät tosin rajoitu pelkästään tämän syksyn tilanteeseen)
Suorittava porras: ””Hirvikärpänen on huonolle hoidolle jääneiden taimikoiden aiheuttama riesa :).””
– Onpa outo johtopäätös! Hirvikärpästen määrä kun on tutkimusten mukaan kokonaan riippuvainen hirvien määrästä, ei suinkaan taimikoiden hoidon tasosta.
Jos männyntaimikot jätetään harventamatta, lisää se hirvien talvisia ravintovaroja, mutta hirvikärpästen kokonaismäärään sillä ei ole vaikutusta. Paikallisesti kylläkin.
En hirvikärpäsriesaa jaksaisi millään ajatella kuviokohtaisesti.
Tähänkin täydennyksenä vielä sellainen seikka, että taimikon hoitajille ei ole annettu vaikutusvaltaa hirvikannan suuruuden suhteen. Tavoitekanta asetetaan riistahallinnon piirissä olevien toimesta, eikä siinä oteta huomioon taimikoiden hoidon tilaa. Jos taimikot hoidettaisiin siihen tasoon, että nykyisen hirvikannan tuottavuus alenisi, vähennettäisiin kaatolupia eli tilanne ei muuttuisi mihinkään. Sama pätee toiveisiin petojen määrän kasvattamisesta. Jos petokanta kasvaa, kaatolupia vähennetään, mutta hirvien tavotekantaa ei.
Ihan turhaa on siis sysätä vastuuta hirvien ja hirvikärpästen määrästä niille, joilla ei ole valtaa asian suhteen.
Moni kesämökkiläinen ei pysty hyödyntämään hankkimaansa omaisuutta syksyn hirvikärpäsaikaan kärpästen runsauden ja niiden aiheuttaman haitan vuoksi.
Se on hirvestyksen aiheuttamaa virkistyskäytön menetystä. Pitäähän hirvieläinten säädelty metsästys hirvikannat jatkuvasti runsaasti hirvikärpäsen toukkia tuottavana. Borrelioosin on varomaton kansalainen voinut saada kesämökillä virkistäytyessään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään