› Keskustelut › Metsänomistus › Putoaako Suomen biotaloudelta pohja?

Viewing 7 replies - 1 through 7 (of 7 total)

  • Putoaako Suomen biotaloudelta pohja?

    Sent on: 27.4.2016 at 20:56

    Suomen energia- ja ilmastopolitiikka nojaa vahvasti siihen, että käytetään puuta polttoaineena energiantuotannossa, sekä voimalaitoksissa että biopolttoaineena autojen tankeissa.
    Suomen uusiutuvista energianlähteistä 80 prosenttia on puun polttamista muodossa jos toisessa.

    Uusiutuvaa energiaa ja bioenergian kestävyyttä koskevat komission ehdotukset saadaan kesällä ja loppuvuodesta.
    Jos puuenergian käyttäminen kyseenalaistetaan eli puun polttaminen määritellään päästöjä aiheuttavaksi, on riski, että Suomi ei pääse sovittuihin ilmastotavoitteisiin.
    Silloin Suomessa olisi keksittävä muita keinoja vähentää päästöjä sovitulle tasolle.
    Yle

    Creator
    Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 27.4.2016 at 21:17

    Kuten A-Studiostakin juuri ilmeni, asia on monitahoinen. Itse pidän teollisuuspuun sivuvirtojen, hakkuutähteiden (pois lukien kannot) ja nuoren metsän hoidossa kerättävän pieniläpimittaisen puun käyttöä energiaksi järkevänä. Pienpuu hajoaisi luonnossakin nopeasti, joten sen käyttö vain hieman nopeuttaa luonnollista kiertokulkua.

    Kuten WWF aivan oikein vastikään huomautti, Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ovat suuremmat kuin mitä metsät ehtivät sitoa. Suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto ja liikenne. Puut sitovat vain kesällä ja päästöjä tulee ympäri vuoden!

    Visakallo 28.4.2016 at 05:45

    Suomen elinkeinoelämä on huolissaan Ranskan ja Britannian yrityksestä muuttaa päästökaupan pelisääntöjä päästöjen ilmaisjaon osalta.

    Euroopan parlamentti käsittelee parhaillaan komission esitystä päästökauppadirektiivin uudistamiseksi, ja siellä on ihastuttu Ranskan ja Britannian malliin, jossa ilmaiset päästöoikeudet jyvitettäisiin 100, 80, 60 tai 30 prosentin mukaan.
    Komission esityksessä portaita on kaksi: 100 ja 30.
    Esimerkiksi koko metsäteollisuus voi pudota 60 prosentin ryhmään. Kustannuslisäys olisi merkittävä.

    Kesäkuussa selviää myös päästövähennysten maakohtainen taakanjako, kun komissio antaa esityksensä päästökaupan ulkopuolelle jäävien toimialojen, kuten liikenteen ja maatalouden hiilidioksidipäästöjen vähennysvelvoitteista.
    Maakohtaisen päästövähennysten haitari on nollasta 40 prosenttiin. Nyt jo tiedetään, että Saksa, Ranska ja Britannia saavat 40 prosentin maakohtaiset vähennystavoitteet.

    Suomen pelkona on, että taakanjako määrätään pelkästään bruttokansantuotteen perusteella, eikä päästövähennysmahdollisuuksien kustannustehokkuutta oteta huomioon. Jos bkt on ainut peruste, silloin Suomen päästövähennysprosentti voi nousta korkeaksi.
    Kauppalehti

    harrastelija 28.4.2016 at 06:14

    Maanantaina 25. 4. oli Kajaanissa Metsäkeskuksen koko valtakunnan viimeisin biotalouden tulavaisuusfoorumi. Esiintyjiä oli Brysseliä myöten paikalliset ja valtakunnan tietoviisaat mukana.

    Aivan foorumin viimeisillä minuuteilla äkkäsin, että koko ketjun tärkein lenkki puuttui kokonaan – eli koko ketju jäi roikkumaan ilmaan !
    Ketään metsänomistajaa = alkutuottajaa ei ollut pyydetty etukäteen edes kommentoimaan !

    Professorin ja toimitusjohtajien suulla todettiin, että suomalainen puu on niin arvokasta, siinä on niin hienoja aineosia, että on hirveää haaskausta sitä polttaa!
    Jo aikaa sitten UPM:n Pesonen ilmaisi sen ja viime vuonna jopa Jordankin yhtyi siihen.

    Tilanteeseen en ollut valmistautunut, joten istuin hiljaa, kun viisaammat puhuivat kymmenistä ja sadoista miljardeista.
    Teki kyllä mieli pyytää mikrofoni ja kysyä, että miksi ihmeessä tuo alkutuottajalle maksettava puun hinta on niin helvetin halpaa!

    Noista aineosista olen kyllä samaa mieltä, niiden käytöstä en vain saanut oikein selvää. Ilmaan heiteltiin monia tuotteita, jotka korvaisivat fossiileista nyt tehtäviä.

    Tuotteiden erottaminen on myös kovin kallista. Esim. nanosellu oli kovasti esillä – on pirun kallis tuote, mutta käyttöä ei tullut selville, että mihin sitä tarvitaan?

    MaalaisSeppo 29.4.2016 at 09:15

    Pari päivää sitten uutiskynnyksen ylitti tässä aiheessa ympäristökeskuksen edustajan kommentti, jonka mukaan hakkuutähteiden poltto on päästöttömyysmielessä ok. Hänen mielestään sen sijaan elävien puiden käyttö bioenergiana aiheuttaisi päästöjä.

    Ei ilmeisesti käsittänyt metsänhoidosta mitään. Metsänhoidonhan päätavoite on kasvattaa tukkipuita. Tämä edellyttää, että puustoa on harvennettava kasvatusvaiheessa, jolloin syntyy välttämättä puuta, joka on parempi vaikka polttaa kuin jätää maahan mätänemään.

    Entäs sitten ns. lyhytkiestoiset energiapuumetsät nopealla kierrolla. Sitovat kaiken hiilensä ilmakehästä, joka palautuu takaisin ilmakehään, mutta ei lisää yhtään ilmakehän hiilidioksidia. Pitäisikö kohdella ainakin osittain fossiilisena energiana?

    Näyttää siltä, että Valtion organisaatioon on pesiytynyt tyyppejä, jotka ideologisista syistä Valtion rahoituksella pyrkivät toimimaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta arveluttavalla tavalla.

    A.Jalkanen 29.4.2016 at 09:18

    Osa metaanipäästöistä huomioidaan jo nyt päästölaskennassa. Erittäin suuri osio on esimerkiksi märehtijöiden ”röyhtäily”.

    Pääsääntöisesti vähähappisissa oloissa (ojittamaton suo, vesistöt) syntyy metaania ja hapellisissa oloissa (ojitettu suo eli turvemaa, kivennäismaa) syntyy hiilidioksidia. Niin että pelkästään päästöjen vähentämismielessä suota ei kannata ojittaa.

    Äskeisessä tutkimuksessa (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/532403) havaittiin, että metsämaan merkitys metaanitaseessa on aiemmin tiedettyä suurempi. Normaalitilanteessa metsämaa sieppaa metaania, mutta sateisina kesinä saattaa vapauttaa sitä. Suo siellä, vetelä täällä: ei ole helppoa päästöjen laskijoilla!

    A.Jalkanen 29.4.2016 at 09:31

    SYKEN tv-haastateltu, Jari Liski, on tutkinut juurikin tätä ”hakata vai säästää”-problematiikkaa, joten tietää kyllä mistä puhuu. On se totta, että lyhyellä aikavälillä elävä puu pystyssä on hiilivarasto pitempään kuin poltettuna. Samoin kuitupuu pystyssä on pitempään hiilivarasto kuin paperina.

    Toisaalta kun katsoo asioita vähänkään laajemmasta perspektiivistä, huomaa, että meidän kannattaa käyttää puutuotteita lisää, ainakin niin kauan kuin hiilen varastoinnista metsään ei saada muuta kuin monimuotoisuus- ja virkistyshyötyä (jotka eivät ole vähäarvoisia nekään).

    Ammatti Raivooja 29.4.2016 at 09:48

    Meikäläinen on varastoinu kierrätyspaperia rakennuksen seinään missä ne saa olla ainakin 50 vuotta.

Viewing 7 replies - 1 through 7 (of 7 total)