Kausiluontoista metsänviljely näillä leveysasteilla on.Myös lumisena talvena metsurit taitavat joutua pääosin kortistoon.Puukauppa ja hakkuut mielestäni pikemmiten kausivaihtelun suhteen tasaantuneet vanhoihin aikoihin verrattuna.Rospuutto ja heikkokantavaiset tiet joskus jarruttelee suhdanteiden lisäksi.
Meillä lumi talvisin este, tai oikeastaan hidaste sulan maan aikaan sitten aherretaan kunnolla. Viimme talveksi olisi ollut hakkuita, mutta tuli lunta liki metrin jäivät tekemättä kone teki ne, jokin työaika pankki olisi hyvä, nykyisin noin 4kk lomautettuna(ei omasta halusta) menee kummiskin itsensä huollossa sulan rasituksesta ja metsästellen.
Kausiluonteisiahan ovat metsätyöt olleet iät ja ajat. Lisäksi vielä suhdannevaihtelut, jotka tietenkin rasittavat metsurin taloutta.
Kuitenkin kannattaisi harkita sopeutumista tilanteeseen siten, että esim vuosiloma pidettäisiin talvella ja kesällä lomailtaisiin varsin vähän.
Kun paksun lumen aikaan pitäisi kesälomaa ja viettäisi silloin muutaman viikon pemännän kanssa jossain lämpimässä ja edullisessa paikassa ja sitten kolme kuukautta lomautettuna ansiosidonnaisella päivärahalla, olisi taas virtaa aloittaa vuoden työt kotoisissa metsissä.
Jos vertaa vaikka asfalttimiesten kausivaihtelua, niin he ovat suunnilleen sopeuttaneet itsensä siihen rytmiin. Samoin sisävesilaivan kipparit!
onko nykyiset hakkuumetsurit ”persjalkaisia”..-80 luvulla kun vielä metsuri hakkasi aukotkin niin ei lumi ollut este vaan hidaste…..
silloin tuli sahamiehelle taksaan lumilisä..joku pakkasraja oli ettei ollut pakko mennä ja olisi saanut pienen korvauksen kotiin vaan kun pakkasellakin oli nälkä…nuotio palstan reunaan että sai varpaat sulaksi ja teräöljyn kanisterista sahan tankkiin
Ei ole koskaan ollut pakkasrajaa metsureilla. Miksi olisi ollut?
Kukaan ei koskaan ole maksanut pakkaspäivänä kotiin jäävän metsurin palkkaa – ei edes osaa siitä.
viimeinen savotta oli -91 .välillä muissakin hommissa.. ei ollut enää viimeinen mehtä työnantaja tepu mutta ei olisi tarvinnu silloinkaan viimeisellä työnantajalla kovalla pakkasella sahata..ei tunnettu prosentteja haitasta..tuli lumilisä hangen mukaan..ja palstan puiden oksaisuus sovittiin palsta kohtaisesti joka myös vaikutti kuutio taksaan. tes on suuntaa antava ja siitä ei voi huonontaa ehtoja….olin liiton kanssa ”naimissa” n.15 vuotta..työsuojelu valtuutettu ja vara pääluottamusmies.
ei saanu metässä hommailla eläkkeelle asti mutta tuttua touhua ja vieläkii työkyvyttömyys eläkkeellä ollessa lupaan sahata tunnin pätkässä enempi puuta ku pienet poijjaat tai amatöörit…kuusikon ensiharvennus parasta mitä mies voi tehä housut jalassa
Tuli alkuviikosta oltua erään kolmesta suuresta yhden hankintapäällikön juttusilla ja huokauksia oli välillä molemmilla… Miten jatkossa kuusikon harvennukset hoidetaan? Heilläkin ns talvikorjuukohteita on varastossa kolmen vuoden verran, metsäteiden huono kunto oli yhteinen huolenaihe kanssa.. Nytkin Jyväskylän korkeudella talvi todella onneton…Mitä aion itse tehdä asialle, tiet kuntoon, puhtaiden kuusikoiden kasvatusta vältän, reheville maille koivua, karuille mäntyä.. Jos tarvetta kuusikoiden harvennuksille talvella pyrin ne tekemään itse hankintana, yksi harvennus ja päätehakkuu.. Kesäkorjuu lisääntyy ja talvella koneet seisoo niin kuin nytkin homma on kääntymässä päälaelleen halusimme sitä tai emme, karu todellisuus..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.