Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 694)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin [email protected]

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko se PasiLiskon muuttuja X kenties mitattu puumäärä kokonaisuudessaan – sisältäen tukin ja kuidun? Siitä on saatu sitten 60 % tukkia.

    PasiLisko

    Kunekoski:

    Hyvä, tuo tiivistää asian.

    Alkoi mietityttää tämä kauppakirjan hieman monitulkintainen määritelmä ”Minimitukkirunko: Minimitukkirungosta on saatava vähintään 420cm x 15 cm tyvitukki” , joka tuossa aiemmin otettiinkin puheeksi jo muutenkin.

    Ja tosiaan motolistasta kun laskeskelee runkoja ja tilavuuksia, niin ei päässyt varmuuteen kumpaankaan suuntaan, että onko otettu huonon tyven yläpuolelta vai ei.

    Jalkanen:

    Ei, muutuja X ei ole puumäärä kokonaisuudessaan. Tuo Runkolajitaulukon tukkitilavuus on varsin hämäävä asia. Sanoisin ettei pitäisi tuollaista asiaa siinä olla ilman, että selitetään mistä on kyse.

    Sinänsä vähän ihmettelen, ettei ko ostajalle satele kysymyksiä tuosta ja laitettaisi sitten selitettä. No ML:ssä taisi lukea, että yli 90% myyjistä ei edes katso motolistoja ja pelkkä katsominen ei tällaisia kysymyksiä herätä vaan pitää oikein keskittyä asiaan

    PasiLisko

    Varmaan suurimmalla osalla loppuu jo mielenkiinto, mutta tämä on ihan oleellinen asia: jos/kun asia on kuten Kunekoski sanoi, että lasketaan tukkirungoksi, jos puusta tulee yksikin tukki, niin silloin tuollaisista puista on 60% tilavuudesta tullut tukkia.

    Tämähän on helposti mitattavissa ja vertailtavissa oleva asia, niin olisipa kiinnostava saada tilastotietoa asiasta että onko oma hakkuu vaikka ääripäästä vai tyypillinen, mutta ei mistään löydy tällaisia tilastoja

    metsä-masa metsä-masa

    Moton keräämästä tiedostosta selviää tapahtumat mitä hakkuun aikaan palstalla on tapahtunut, tavara lajien, katkottujen pituuksien ja läpimittojen suhteen.

    Yleinen käytäntö on, ettei ns. pitkiä listoja kysymättä toimiteta metsänmyyjälle, poikkeuksena ehkä yksityiset sahurit, esimerkiksi tavaralaji kohtaiset katkonta listoille kirjautuu kaikista pölkyistä paksuus ja pituus.

    Pitkienlistojen sisältö avautuu kyllä maallikollekin, ja jos ei kannattaa pyytää apua- ammattilaisilta !

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Selvä. Yleensä ostajalle kiinnostava asia on juuri tukkiosuus kaikesta puusta, mutta tukkiosuus tukkirungoista tietysti vielä tarkentaa asiaa. Ilmeisesti melko pientä puustoa eli kakkosharvennus (ensiharvennuksen jälkeen ensimmäinen), kun tukkiosuus jäi noin alhaiseksi.

    KuneKoski

    Minimitukkirungolla tarkoitetaan minkä kokoisesta rungosta voi tukin tehdä. Em. tapauksessa kyseessä on rinnankorkeusläpimitaltaan n. 19 cm luokkaan kuuluva runko. Jos tyveltä tehdyn kuidun jälkeen saa vielä mitat täyttävän tukin, on runko varmasti minimirungon mitat täyttävä. Tämä on määritelty siksi, että käytössä voi olla lyhyempiä tukkipituuksia, jotka on tarkoitettu tehtäväksi terveoksaisesta latvasta. Siksi siellä tavaralajikoodien perässä on niitä a, b ja c-kirjaimia, joilla eri rungonosille on määritelty omat katkontamatriisit. Matriiseissa rungonosaehdoksi vaihtoehtoina on joka kohdasta, vain tyvestä, muualta kuin tyvestä ja ei mistään kohdasta. Viimeistä käytetään, jos leimikolle on varmuuden vuoksi lähetetty jokin tavaralaji, joka voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. Tyvessä on monesti pientä lenkoutta, joka korostuu pienellä rungolla. Minimirungolla halutaan varmistaa, että sahauskelpoista puuta löytyy koko tukin matkalla.

    PasiLisko

    Tuo matriisi olisi hyvä saada käsiin, mutta salaista on.

    Ja juu, kakkosharvennuksesta oli tuo 60% esimerkki, AH:lla meni yli 70%:n (siis tuo tukkirungoista tukkia).

    PS olisi pitänyt kauppoja tehdessä kysyä lumppien tekemisestä. Niitä ei tehty ollenkaan ja olisi auttanut tuohon tyvimutkaan. Tuokin on kyllä yksi asia mikä olisi reilua lukea sopimuksessa jollain tasolla. Mutta kokonaisuus korjuussa ihan ok, eli oppia ikä kaikki

    KuneKoski

    Harvennuksella kannattaa kiinnittää huomiota enemmän siihen, miltä kasvamaan jäänyt puusto näyttää, kuin poistuman tukkiprosenttiin. Korkea tukkiprosentti tarkoittaa, että metsä on kauttaaltaan hyvälaatuista tai sitten sieltä on poimittu parhaat pois ja jätetty huonommat kasvamaan.

    PasiLisko

    Juu ilman muuta harvennuksella noin.

    Tuo harvennuksen motolista vain osui ensimmäisenä käteen, kun aiemmin puhuttiin tuosta sinänsä mielenkiintoisesta erosta tukkikuutioissa runkolaji- ja yhteenvetotaulukoissa.

    Metsuri motokuski

    Noissa kattavissa motolistoissa on se ongelma että kun niitä jaetaan tai jos jaetaan niin niitä ei osata lukea. Tulee juuri se ongelma joka yllä on. Monesti se peruslista mikä metsänomistajille annetaan on riittävä varsinkin jos sitäkin osataan lukea. Motohan syöttää lähes minkälaisia listoja vaan kunhan niitä osataan hakea.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 694)