Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 8 vastausta, 721 - 728 (kaikkiaan 728)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin [email protected]

  • Panu Panu

    Korpi taitaa kuulua pesintäaikana kiellettyihin. Korpi on turvemaata ja siitä varmasti voidaan väitellä mikä on korpea ja mikä ei. Stora-Ensolla lienee tiukempi linja kuin muilla Raakku-jupakan jäjiltä.

    Rukopiikki

    Kasvupaikka määritellään suotyypiksi turvekerroksen paksuuden perusteella. Mittaamalla se selviää koealoilta. Sitten mikä on jonkun kangasmaan tyypin soistumisen aste, on jo tulkinnanvaraisempi asia. Ohutturpeinen suo kasvillisuuden perusteella. Ei se niin ihmeellistä ole. Suokasvit helppoja tunnistaa.

    Rukopiikki

    Korvet ovat kyllä usein sellaisia että ei tulisi mieleenkään laittaa sinne koneita sulan maan aikana rypömään.

    konstapylkkerö2

    Ne on elokuun loppuun hakkuukiellossa. Usein kesällä olisi parhaat harvennuskelit monilla kohteilla, jos on kuivaa. Kuusikoissa hakkuutähteet suojaa maaperää. Tietysti jokainen osaa erottaa turvemaan soistuneesta kankaasta .

    KuneKoski

    Nykyään turvekerroksen paksuus on poistunut kriteereistä. Alue katsotaan suoksi, jos rahkasammalten peittävyys on vähintään 75 %.

    Rukopiikki

    Minä olen ollut siinä uskossa että se oli ennenkin niin että ns ohutturpeisella suolla katsottiin suoksi jos oli suokasvillisuus 75%. Ja jos turvetta yli 30cm niin sitten olis suota kasvillisuudesta riippumatta.

    KuneKoski

    Yksi kysymysmerkki pesintäaikaisessa hakkuukiellossa on saarien puunkorjuu. Ennakkotiedoissa on mainittu sen koskevan rantametsiä. Kukaan ei nykytalvina uskalla ostaa puita jäätien takaa. Jos lauttakorjuukaudesta viedään puolet pois, määrät vähenevät ja kun nykyinen kalusto vanhenee, niin investointihalut ovat varmaan aika vähissä. Hakkuita ei siis kielletä kokonaan, jolloin ei synny mitään korvausvelvollisuutta, mutta käytännössä toiminta hiipuu hyvin pieneksi. Näin se suojelu etenee.

    Tämä nyt on tässä vaiheessa pelkkää arvailua, mutta paha aavistus itselläni asiasta on. Asia ei koske koko Suomea, mutta Vuoksen ja Kymijoen vesistöissä toiminta on ihan merkittävää.

    KuneKoski

    Rukopiikki, olet oikeassa. Joskus se 30 cm oli joku raja, jota ohuemmilla paksuuksilla puhuttiin juuri soistuneista kankaista tai jostain muusta, mutta ei määritelty suoksi. Eihän se rahkasammalkaan ihan joka paikassa kasva, vaikka selvää suota olisi.

Esillä 8 vastausta, 721 - 728 (kaikkiaan 728)