Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onko tietoa kelpaako puut yhtiöille rantakaavan tonteilta rakentamisen yhteydessä ? Tai maisematyöluvalla viheralueelta ? Rajoittaako sertit yhtiöitä näissä ?
Sertifikaatit ovat voimassa metsätalousmaalla. Eli jos alue on asemakaava-alueella, jossa se on merkitty vaikka rakennusmaaksi, eivät tällä alueella olevat metsät ole metsäsertifiointien piirissä. Yleiskaavassa vastaavasti rakennuspaikat ovat tosiaan vain ympyröitä kaavakartassa, jolloin ne ovat metsätalousmaata siihen saakka, kunnes tontti lohkotaan, tai rakennetaan, jolloin maankäyttö muuttuu metsätaloudesta esimerkiksi vapaa-ajan rakennuspaikaksi. Ja metsäsertifioinnit eivät koske rakennuspaikkojen puustoa.
Täällä on tullut asiallista keskustelua, kiitos siitä.
Tarkennuksena lähtötietoihin. Kyseessä on ranta-asemakaava. Tonttien sijaan olisi varmaan parempi puhua kortteleista ja niiden sisältä hakattavasta puustosta. Mainitsemani viheralue on kaavamerkintää VL.
Alkutilanteeseen siis viitaten: puut varmasti joku ostaa, mikäli niitä sen verran on, että puukaupoille pääsee. Sertifikaatiteista se ei jää kiinni, kaikki toimijat ostavat myös sertifioimatonta puuta. Kunnasta kerrotaan tarkemmat ohjeet itse hakkuun toteuttamiseen, eli antavatko kaavamääräykset mahdollisuuden hakata kaikki puut/puolet puista/osan puista, vai onko maininta esim. ”Pidettävä puustoisena” tms.. Myös viheralueelta tehtävään hakkuuseen tarvitsee kunnasta kysyä ohjeistusta, mitä saa tehdä kaava huomioiden. Maisematyölupa varmasti tarvitaan. Myös viheralueella tehtyjen hakkuiden puut joku toimija ostanee, vaikka ne ovatkin sertifioimattomia puita… tietenkin edellytys on että niitä on tarpeeksi.
Kun pyytää kunnalta ohjeita hakkuun toteuttamiseen, kannattaa ne ehdottomasti pyytää kirjallisena, sillä kaava-alueilla tapahtuvista hakkuista hyvin helposti valitetaan. Näin ehkäistään sitä, että maanomistaja jäisi yksin vastaamaan valituksiin.
Jos myyt puut pystykaupalla eikö se silloin ole ostajan homma hoitaa ohjeet kunnalta?”
Tonttien ja rakennuspaikkojen ja muiden erikoiskohteiden lupien ja vastaavien hankinta on yleensä puunnmyyjän vastuulla, vaikka kuinka pystykauppa tehtäisiin. Voi nimittäin jäädä ostajaehdokkaat vähiin, jos meinaa edellyttää ostajaa selvittämään hakkuuseen tarvittavat luvat yms. kunnasta. Tällaiset kohteet ovat yleensäkin usein sellaisia ei toivottuja hakkuukohteita, joten jos pystykaupalla meinaa ostajan saada, kannattaa varautua tekemään itse kaikki hakkuuseen liittyvä selvittely ja siihen liittyvä byrokratia jo ennakkoon.
Esimerkiksi PEFC:ssä mainitaan soveltamisalaksi: ”Metsäsertifikaatin kattama metsätalouden maa ja muut puustoiset alueet”. Soveltamisalamääritelmä ei siis ole riippuvainen kaavoitustilanteesta. Asemakaava, erityisesti ranta-asemakaava voi myös jäädä pelkiksi merkinnöiksi kartalla, jos maanomistajat eivät päätä käyttää maata kaavan mukaiseen (rakentamis)tarkoitukseen.
Jos hakkuut eivät kaavan mukaan vaadi maisematyölupaa, kunnat ovat usein haluttomia yksityiskohtaisesti ohjeistamaan hakkuita. Tämä johtuu siitä, että kaavojen asiaa koskevat sanalliset muotoilut ovat niin ympäripyöreitä. Muistan nähneeni jossain mainintoja, että mikäli yksityisen maanomistajan maata kaavoitetaan VL-alueeksi, tästä tulisi maksaa omistajalle korvausta. Tämä olisi järkeenkäypää, mutta en tiedä onko siitä sääntelyä olemassa ja/tai onko se käytäntö kunnissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään