Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onko tietoa kelpaako puut yhtiöille rantakaavan tonteilta rakentamisen yhteydessä ? Tai maisematyöluvalla viheralueelta ? Rajoittaako sertit yhtiöitä näissä ?
Vesistöille pitää kuitenkin jättää sertin määräämät suojakaistat joilla tehdään vain poimintahakkuita.
*
”Metsälain soveltamisalan ulkopuolelle jäävillä alueilla puiden kaatamisen luvanvaraisuutta arvioidaan rakentamislain maisematyölupainstrumentin kautta. Yleensä silloin on kysymys talonrakentamiseen tarkoitetuista kaava-alueista. Ranta-asemakaava-alueilla voidaan rantapuusto arvioida maisemallisesti ja myös virkistyskäytön kannalta keskeiseksi huomioon otettavaksi ominaispiirteeksi ja kaavamääräyksillä rajoittaa puuston poistamista ilman maisematyölupaa. Myös muilla asemakaava-alueilla kuin ranta-asemakaava-alueilla voidaan puiden kaatamista säädellä ja rajoittaa sitä tarkoittavilla yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä. Ilman eri asemakaavamääräystä arvioidaan puiden kaatamisen luvanvaraisuutta rakentamislain 53 §:n 2 momentin oikeusohjeen nojalla.
Alueidenkäyttölain voimaantulosäännös säätää yleiskaavojen alueille puiden kaatamisen luvanvaraisuuteen viiden vuoden siirtymäajan. Säännöksen mukaan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella edellytetään edelleen maisematyölupaa puiden kaatamiseen sellaisen yleiskaavan alueella, jolla niin on määrätty, jos kaava on tullut voimaan ennen 1.5.2017. Säännös on kuitenkin voimassa enintään viisi vuotta 1.1.2025 lukien, tai tätä lyhyemmän ajan siihen saakka, että kunta on muuttanut alueella olevan kaavan ja ottanut siinä huomioon maisematyöluvan tarpeen. Käytännössä kunnat ryhtynevät harvoin yleiskaavan muuttamiseen pelkästään puiden kaatamisen luvanvaraistamiseksi. Viiden vuoden määräajan umpeuduttua puiden kaatamisen maisematyölupavelvoite ko. yleiskaava-alueilla poistuu automaattisesti ilman kaavan päivittämistä. Kysymys on yleiskaavan toimenpiderajoitukseen perustuvasta maisematyöluvasta, mikä on eri asia kuin yksityiskohtaiseen asemakaavamääräykseen perustuva rajoitus.”
Tulkitsen edellä olevaa niin että en tarvitse maisematyölupaa hakkuisiin oman rantakaavani alueella, koska sen selitetekstissä ei asiasta määrätä. Rakentamislain 53 §:n 2 momentin oikeusohje pitää vielä tsekata että mitähän se asiasta sanoo.
Aloittajan tilanteessa oli edelleenkin kyse puiden poistamisesta rakentamisen yhteydessä ja aivan 100 % varmuudella tässä yhteydessä tehdyissä hakkuissa ei ole serteillä (pecf, fsc) mitään roolia, eivätkä kriteerit näitä kohteita koske. Rakennuspaikalle ei esim tarvitse jättää säästöpuita tms..
En ole tähän päivään mennessä kuullut että tontilta kaadettujen puiden kanssa olisi kellään isoja ongelmia ollut. Ongelmajätelaitoksiin niitä tuskin toimitettu. Paikkansa ja käyttönsä ovat ilmeisesti löytäneet.
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella;
…
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Yhden kaupan verran ehti tulla kokemusta VL – alueen puukaupasta. Kyseessä oli päätehakkuu pystykaupalla. Ostomies käski minun haastatella rajanaapurimökkiläiset ja itse aikoi hankkia kunnasta maisematyöluvan. Mökkiläisillä ei ollut mitään hakkuita vastaan, eikä ilmeisesti kunnan viranhaltijoillakaan, hakkuu oli kuin mikä tahansa siemenpuilla toteutettu uudistushakkuu ilman maan muokkausta, sen kaavan määräykset kielsi.
Eli nyt voisi kiteyttää, että itsessään kaava-, rakennusjärjestys-, eikä sertit ole niinkään hakkuiden ongelma, vaan ihmisten valitusoikeus ja -herkkyys. Työt yleensä joudutaan keskeyttämään, jos joku on niistä valittanut, vaikka valituksille ei olisi mitään perusteita. Tästä löytyy esimerkkejä ympäri valtakuntaa vuosittain. Tämä on osaltaan johtanut kaava-alueilla nopeisiin ”salakaatoihin”. Nämä ovat sukua metsien aavistushakkuille. Neuvotoliitossa tällainen kaksoistodellisuus oli aivan jokapäiväistä lähes kaikilla elämänaloilla. EU on valitettavasti koko ajan kehittynyt samaan suuntaan.
Kyllähän niitä hakkuiden keskeytyksiä on koko ajan ympäri valtakuntaa, Vain murto-osa niistä ylittää edes uutiskynnystä. Työt toki tehdään heti loppuun, kun valitusten perusteet on selvitetty. Yli 90% valituksista on täysin aiheettomia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään