Keskustelut Puukauppa Puukauppa yksinkertaisemmaksi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
  • Puukauppa yksinkertaisemmaksi

    Parissa viimeisimmässä Metsälehdessä on ollut varsin mielenkiintoisia kokeneiden metsämiesten esityksiä puukaupan
    yksinkeraistamiseksi . Toisessa tarjottiin mallia puun hinnoitteluun ja toisessa harvennushakkuiden aloittamsiajankohtaan .

    Hinnoittelussa tulisi pyrkiä suoraan kuutiohintaan ja luopua monimutkaisesta eri tavaralajeihin perustuvasta hinnoittelumallista .
    Tällöin puun ostajalla olisi mahdollisuus katkoa puutavara vapaasti omien asiakkaidensa toivomusten mukaan . Näin puusta saataisiin paras mahdollinen tulos , joka edesauttaisi maksamaan pidemmällä tähtäimellä raaka-aineesta enemmän .

    Harvennushakkuiden lähtötiheyteen professori Kärkkäinen esitti tavoitteen, jossa metsiä hoidettaisiin raivauksin tavoitteena noin
    1 000 rungon hehtaaritiheys ensiharvennuksen jälkeen.
    Näin toimien mm. korjuuvauriot jäisivät minimiin ja työn kannattavuus parantuisi merkittävästi . Tämä kaikki luonnollisesti metsän tuotosta tinkimättä .
    Kärkkäinen kiinnitti erityistä huomiota tiheisiin energiapuuleimikoihin , joissa korjuuvaurioiden määrä on kohtuuttoman suuri . Runkotiheyden alentaminen jo taimikonhoidon yhteydessä on esittäjän mielestä toimiva keino alentaa korjuuvaurioita harvennuksilla .

    (asiavirhe korjattu )

  • Rane

    Jos tarkoitetaan ns runko/läpihintaa niin siihen siirtymisen esteenä on edelleenkin se että hintatarjousten vertailu olisi metsänomistajalle liian helppoa.Tämä taas johtaisi hintatason kohoamiseen kun kauppoja ei enää saisi tehtyä vertailemalla erilaisia mittayhdistelmiä joita ei luultavasti edes käytetä.Eniten tarjoava voittaisi.

    Visakallo Visakallo

    Ja puunostajat puolestaan tekevät hartiavoimin työtä sitouttaakseen puunmyyjät itseensä niin, ettei hintakilpailua vain syntyisi.
    On mielenkiintoista seurata, onko kilpailuvirasto tässä asiassa täysin hereillä.

    jees h-valta

    Miten puuntakunen tuosta nyt niin katkera on jos ostaja ja myyjä löytävät yhteiset pelisäännöt?
    Eikös kauppa suju mukavammin kun molemmat ovat tyytyväisiä ja tekevät turvallisen kaupan ison toimijan kaas jolta jopa löytyy kapitaalia maksaakkin.
    Ei minua ainakaan ole pakotettu vaan olen aivan mielelläni lähtenyt yhteistyöhön kun olen ison toimijan tarjoukseen asian suhteen perehtynyt. Yhteistyön hedelmällisyys on jo vuosien juttu ja ainakin näillä näkymin jatkuu jos ei mitään radikaalia muutosta tosiaan kateelliset ”vapaan kilpailun” eli mhy.n puolitrollit keksi.

    metsänvartija

    1000 r/ha on jo tutkittu asia.

    Vuokila aavisti koneellistumisen jo 80-luvulla. Suorittavan risukkokuvat kertoo metsänhoidon surkean tason.

    Puukauppa on sitten harvojen ostajien käsissä, kartellit pyörii.

    Visakallo Visakallo

    On ihan hyvä, että olet Jesse puukaupoihisi tyytyväinen.
    Tiedät kuitenkin liikealalla pitkään olleena, -kuten minäkin, että terve kilpailu on välttämätöntä.
    Jos sitä ei olisi, markkinat vääristyisivät.

    pihkatappi pihkatappi

    Kärkkäinen kyllä kirjoitti että taimikon perkuussa tähdätään puustoon, jonka johdosta ensiharvennuksen jälkeiseksi runkoluvuksi jäisi tuhatkunta. Suorittavan portan luetun ymmärtäminen on heikolla tasolla, vai onko tarkoituksellisesti ymmärretty väärin.

    ”Ensimmäinen keino on tehdä nuoren metsänhoito raivaussahalla ilman puunkorjuuta, oikea aikaisesti ja riittävän vahvana. Tämän ansiosta kuitupuuta tuottavaa ensiharvennusta voidaan lykätä vaiheeseen, jolloin jäävän puuston runkoluku on enää tuhatkunta”.

    Näinähän se Kärkkäisen Matti tuon kirjoitti. Eli minun ymmärrykseni mukaan, ihan vanhojen opppien mukaisesti runkoluvut, eli myöhästettykin taimikonhoito ~1600 – 2500 runkoon / ha.

    suorittava porras suorittava porras

    Kiitokset ”pihkatapille ” huomiosta . Nyt virhe on oikaistu : )
    Mitä sitten tulee tuohon 2500 rungon ensiharvennustiheyteen , on sanottava , että raivaussahaa tuskin on käytetty tuossa tilanteessa .
    Tuskin Kärkkäinen sitä tarkoitti korjuuvaurioiden vähentämisestä kirjoittaessaan , että hakkuulle lähdetään suuremmasta tiheydestä , mitä taimia on alunperin istutettu . Mitä ahtaammassa tilassa touhutaan , sitä enemmän vaurioita syntyy . 1500 rungon kahden puolen oleva lähtötiheys on sopiva koneellista ensiharvennusta ajatellen .
    Valitettavasti käytännössä nykykohteilla on monesti selvästi alle tuon 1500 runkoa , kun töitä aloitellaan ja kasvatuskelpoista puuainesta selvästi alle suositusten . Tämän kyllä pitäsi käydä ilmi vmi:en tuloksistakin .

    jees h-valta

    Kyllä sitä raivausta tehdään paljon isompaankin runkolukuun. Oma ajatus on ainakin tuhat vielä tuohon lisää ja sillä ensiharvennukselle.
    Siinä tosin pitää olla ajoissa liikkeellä eikä ensiharvennusta kovin paljon yli kaksikymppiseen. Viimeksi on tehty alle kaksikymppiseenkin. Riippuen vähän siitä mitä on suhdanne eli onko e-puun markkina auki ja jos ei sitten harvennetaan moottorisahatyönä hiukan runkolukua ja kasvatetaan myöhempään ensiharvennukseen.
    Joustava suuntautuminen on nyt in koska tuntuu että tilenteet vaihtelee tosi nopeaan metsäpuolella. Joka ei kyllä ole helppoa ennustettavuudessa.

    raivuri

    Näitä suorittavan viestejä lukiessa tuntuu välillä hieman epätodelliselta. Vai ensiharvennukseen 1500:lla rungolla. Kuusikon istutustiheys on yleisesti 1800. Muutama sata mäntyä ja koivua jää yleensä hyvin hoidetuillekin kuvioille ja kappas, 2000 runkoa. Kylvömännikkö on monesti hyvä vielä 2000-2500. Tuo määrä tasaisesti jakautuneena hehtaarille ei aiheuta korjuussa suurempia ongelmia mikäli hoitotoimet on ajallaan toteutettu. On tietenkin eri asia mikäli jo ensiharvennuksella haluttaisiin lähes tukkikoon puuta korjata mutta itse olen kyseisen toimenpiteen sisäistänyt hieman erilailla….

    Jätkä pätkät

    Taimikko istutetaan pyöreästi 2000 r / ha. Taimikonhoito on tehty säännöllisesti samaan lukemaan. Sitten onkin enskan vuoro, jolloin jopa puolet pois, toiskassa puolet pois ja sitten päätehakkuu.
    Se on siinä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)