Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Yhtään kantoa en ole koskaan energiaksi myynyt. Täällä on aina kantojen nosto ollut pienimuotoista, vuosiin en ole nähnyt kantokasojakaan. Ketkä aikoinaan myivät, kokivat vuositolkulla seisovat kantturakasat haitaksi. Kantojen nosto viivästytti ensiksi yleensä vuodella jo uudistamisketjua, maa köyhtyi, kaiken järjen mukaankin melkoisesti. Savossa kaiken lisäksi kiviäkin oli mullan lisäksi kannoissa yllin kyllin. Polttolaitoksetkaan eivät olleet vallan innoissaan, jos vain sai muuta energiapuuta, käyttivät sitä mieluimmin.
Toki silloin kerätään vain latvusmassa, eli oksat ja latvat kun niin sovitaan. Niiden pois kerääminen riippuu tietysti hakkuun ajankohdasta. Jos hakkuu on myöhemmin syksyllä tai talvella, niin kyllä silloinkin yleensä touko-/kesäkuussa pääsee maat muokkaamaan ja taimet istuttamaan. Jos hakkuu on kesällä, niin istuttamaan pääsee jo syksyllä tai sitten seuraavana keväänä. Havuven korjuu kannatta pyrkiä sopimaan niin, ettei taimien toimittamisen kanssa synny ongelmaa.
Itse olen vuosien ja kymmenien vuosien aikana myynyt paljon niin kantoja kuin päätehakkuu risuja ja myös energiapuuta kokopuuna.. Kantoja ei ole ostanut pitkään aikaan täälläpäin muut kuin UPM. Viimeaikoina myös kuitupuun hinnat on alkaneet nousta mikä hyvä asia..
Tarjouspyynnöllä 3,5 ha ensiharvennusta, 0,5 ha kakkosharvennusta ja noin saman verran aukkoa, jonka puusto pääasiassa isoa koivua ja haapaa. Kohde Mikkelin suunnilla, kokonaiskertymä 300+ m3, maastokuljetusmatka 0-200 m.
Kahdesta energiapuuyrityksestä toinen ei vastannut ja toinen ilmoitti, ettei osta. Kontaktoin kyseistä yritystä jo kevättalvella ja soitin perään toukokuulla. Ei ollut kuulemma voinut kevättalvella tehdä tarjousta, koska olisi pitänyt kulkea auraamatonta tietä 250 metriä, ja oli ollut tarkoitus palata asiaan lumien sulettua.
Kolmesta integraatista yksi teki tarjouksen, jossa ensiharvennuksen hintataso 11-12 euroa / m3, muut eivät tarjonneet. Lisäksi olisi pitänyt teettää ennakkoraivaus, joka olisi maksanut lähes saman verran kuin mitä harvennustulo olisi ollut.
Tarjotessani pelkkiä ensiharvennuksia (ilman pikku aukkoa ja kakkosharvennusta) alkuvuodesta toinen kolmesta iloisesta tarjosi 15 euroa/m3 ja kolmas vastasi, että on vielä liian pientä.
Metsävaratiedon mukaan puusto on 10-11 m pitkää, sen keskiläpimitta on 12 cm ja kohteella on kiireinen ensiharvennustarve. Tosiasiallista ennakkoraivaustarvetta ei käsittääkseni ole eli näkyvyys on hyviä, osa rungoista on toki laihanlaisia. Puusto on koivua ja mäntyä.
Kertoo sen ettei ensiharvennuspainotteiset ( ainakaan noin pienet) leimikot kiinnosta. Jos ja kun tuollaisia tarjoaa yhdessä putoaa aina ostajia pois. Erikseen taas liian pieniä.
Oletko itsekään käynyt leimikolla, kun koet ettei raivaustarvetta ole? Ensiharvennukset vaatii käytännössä aina ennakkoraivauksen. Itse raivaan kaikki ennen kun edes myyntiin laitan. Jos edes Laania ei tarjonnut niin ihmettelen? Täälläpäin ostivat viime syksynä naapurilta n hehtaarin ensiharvennuksen, hinnasta toki en tiedä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään