Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Harvestialta voin kysyä. Sillä toisella mainitulla oli se kenkäongelma, josta tässä ketjussa on jo aiemmin puhuttu.
Ostin kyseisen kohteen syyspuolella, kuten joku saattaa muistaa, ja se on sinänsä ollut ihan asiallisen näköinen, eli taimikonhoito on kyllä aikoinaan tehty, ja sen jälkeen tiheyttä on ollut sen verran, että alikasvosta ei niin hirveästi ole. Se vähä mitä alikasvoskuusta on, on polvenkorkuista, ja kohteella on alta täysi näkyvyys läpi. Tuntuu kun metsässä kävelisi, siis, eikä pusikossa. Latvuksilla ei kuitenkaan enää ole tilaa kasvaa eli runkolukua on liikaa. Tämä koskee erityisesti kuvion koivuvaltaisia osia että osia, missä koivu ja mänty ovat sekaisin. Ottaen huomioon, että sopimuksissa on yleensä 2 vuoden korjuuaika, kaupanteolle alkaisi olemaan korkea aika.
Laittelen joskus kesän mittaan kuvia lukijoiden kuviin, kun taas siellä käyn.
Jos saan itsekin arvailla, niin näyttäisi siltä, että sellunkeittäjät ja energiahenkilöt saavat tällä hetkellä tarpeeksi materiaalia sahojen sivutuotteista ja että ehkäpä integraatitkin ostavat puuta tällä hetkellä tukkipuu edellä, kun se edes jollain lailla vetää. Ilmeisesti on niin, että linnunpesärajoitus on tänä vuonna ollut yhtiöille taivaan lahja siten, että sen verukkeella on voitu laittaa puunkorjuu kiinni ilman, että on tarvinnut tunnustaa, mistä on oikeasti kyse (Kiinasta).
Oma pohtimisensa on siinäkin, onko kyseessä pieni puukauppa. Varmasti on, mutta toisaalta 3,5 ha ensiharvennuksen syntyminen vaatii jossain maailman vaiheessa 3,5 ha aukkoa, joita taas palstalaiset eivät viime päivien keskustelun mukaan mielellään tee. Kyseinen neljässä osassa hankittu metsätilakokonaisuus on nyt 35 hehtaarin kokoinen, ja leimikko oli toki stailattu nimenomaan sellaiseksi, että se ei juurikaan sisällä varsinaista hyvää tukkipuuta.
No, mitä tästä nyt sitten voitaisiin jatkoa varten päätellä? Selluntuotanto siirtyy siis Kiinaan ja energiapuun polttaminen kielletään, koska siitä vapautuu hiiltä poltettaessa. Oikea vastaus on varmaankin se, että taimikon istutustiheytenä kannattaa pitää 1000/ha ja että uudistamista pitää välttää tekemällä yläharvennuksia kaikilla kuvioilla niin pitkään kun se on suinkin mahdollista?
Kyllä: kannattaa ennakoida tulevaa alentamalla kasvatustiheyksiä ja tehdä yläharvennusta, jos metsän rakenne sen sallii eli jäljelle jäävät puut kasvavat hyvin. Suurta äkkinäistä olosuhdemuutosta pitää välttää tuulituhojen estämiseksi: jos metsä on ennen yläharvennusta ollut ylitiheänä niin harvennetaan varovaisesti.
Itse harrastan suurpiirteisenä isoja kuvioita – jopa liiankin, ts. kasvupaikan olosuhteet ovat kuvion eri osissa joskus erilaiset. Metsään.fi tekee muuten melko pieniä kuvioita.
Ei: energiapuu säilyy repertuaarissa koska se auttaa sopeutumaan uusiutuvan sähkön tuotannon vaihteluihin. Eikä sellun tuotantokaan kokonaan häviä vaan säilyy – ainakin siltä osin kuin siitä osataan tehdä jatkojalosteita.
Tein ensiharvennuskaupan toukokuussa, ala oli jonkin verran isompi kuin sinulla ja olin tyytyväinen hintoihin. Kolmen suuren osalta kävi aikalailla kuten sinulla vaikka ihan noin alhainen ei tarjous ollut.
Oletko mitannut tiheyden? 10m pituus on vähän niukka ensiharvennukseen. Toisaalta 11m + tämän kauden kasvu alkaa jo pikkuhiljaa olemaan riittävä. Ja toisaalta taas jos hakkuun toteutushetkellä havupuuvaltainen metsä on alle 11m niin saat Metkan 200€/ha.
Pieniläpimittaisen puun markkinatilanteessa on tosiaan uhkakuvia. Pahimmissa skenaarioissa uhkakuva koskevat kaikenkokoista puuta. Median luoma ilmapiiri on sellainen, että puuta ei saisi enää käyttää. Tilalle ei toki tarjota mitään ja vaihtoehdot ovat yleensä uusiutumattomia.
Puuston kasvattaminen 1000/ha tiheydessä on työlästä, jatkuvaa raivausta. Siksi en siihen ole itse lähdössä isommassa mittakaavassa ainakaan vielä. Uhkakuvat voivat toteutua kokonaan tai osittain tai olla toteutumatta. Metsätalous on liiketoimintaa ja siihen kuuluvat kaikenlaiset riskit.
Sellaista kokeilua olen kuitenkin pyöritellyt mielessäni jo jonkinaikaa, että istutan kuusta max 2ha alalle 700/ha ja pidän tiheyden siinä päätehakkuuseen asti (tiedän, menee jonkin aikaa ja ihmiselämä on lyhyt). Pienelle alalle, koska tämä olisi kokeilu ja koska odotettavissa on paljon raivaamista. Puiden kasvun pitäisi kuitenkin olla kovaa. Laillistahan tämä ei ole, koska metsälaki asetuksineen vaatii vakiintuneen taimikon tiheydeksi vähintään 1100 / ha.
Voi sinne jättää aluksi sekaan istutettuja tai luontaisia taimia sen verran että lakiraja täyttyy? Nuoren metsän vaiheessa eli 5 metrin paikkeilla pudottaa tiheyden loppukasvatusasentoon. Se on vähän kysymysmerkki mitä puutavaran laadulle käy jos tiheys on hyvin harva.
Skydda Skogen -sivulla Facebookissa oli väite että Ruotsin metsissä ei enää tuoteta laatupuuta. Sama väite toistuu myös meillä maallikkojen mielipiteissä. Puun kasvunopeus riippuu sen neulasmassan määrästä joka taas riippuu tiheydestä ja kasvupaikasta. Kyllä laatupuuta pitäisi edelleen pystyä kasvattamaan nykyisillä metsänhoidon ohjeilla. Lannoitus voi periaatteessa johtaa liian leveisiin lustoihin sahausta ajatellen, mutta normaali metsänhoito harvemmin?
Koko idea tässä kokeilussa on se, että puusto on alusta lähtien harvaa. Latvus ulottuu maahan asti melko pitkään mikä osaltaan maksimoi kasvun. Kuusella oksien paksuus ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Tiheydellä 700/ha alaoksat alkavat kuivua jossain vaiheessa (>10m pituudessa) ja putoilevat pois hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta.
Olen jo jonkin aikaa uudistanut istutuskohteita viljelemällä tavallista harvempaan. Luontaisesti tulee näillä maisemilla aina täydennystä. Nytkin on menossa kuusen istutus jossa tiheys jää n. 1000 kpl/ha. Koska paremmasta laadusta ei makseta mitään lisää , riittää että oksan paksuus pysyy max. alapuolella . Taimet kehittyy nopeammin myyntipuukokoon harvemmassa asennossa .
Tarkoitus on myös ollut harventaa männiköitä tavallista aiemmin harvaan asentoon. Koska yhtiöt ei osta pienikokoista eh-puuta pystykaupalla , aion kokeeksi harventaa/ harvennuttaa itse muutaman kohteen .
Vaikea sanoa mikä on tilanne 50 vuoden päästä, onko kaikki jo suojeltu vai missä mennään. Toistaiseksi en ole kuullut ostajilta valitusta liian nopeasti kasvusta ellei se sitten näy esim. paksuina oksina.
Väliaikatietoja: soitin tänään edellä mainitulle nappaskenkämiehelle, ja hän kertoi, että edustamansa yhtiö on jo vuoden verran keskittynyt lähinnä ainespuun ostoon.
Hänen näkemyksensä mukaan hän olisi voinut maksaa energiapuusta kokopuuna 50 snt / m3, karsitusta rangasta hän ei selvästikään kokenut tarvetta keskustella. Kenkämies tarkisteli piinauksen jälkeen, että kohde kuinka ollakaan oli sopiva metka-tukeen, mutta että sen saamisen suhteen riski olisi minulla ja että metka-tukia ollaan muuttamassa siten, että niitä saa jatkossa vain raivaussahatyöhön.
Kenkämiehen mukaan hänen edustamansa yhtiö ei osta tällä hetkellä minkäänkokoista haapaa mistään eikä suostu myöskään hakkaamaan niitä Pieksäwoodin/isännän kuormaan, koska se on kuulemma kiellettyä.
Kaupat ensiharvennuksista energiapuuna olisi voitu tehdä em. hinnalla, jos olisin myynyt kylkeen 200+ kuutiota kuusitukkia.
Suhdanne on siis perin mielenkiintoinen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään