Keskustelut Metsänhoito Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 96)
  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

  • metsänvartija

    ABC-analyysi….

    A-kuviot jos saa itse tehtyä niin hyvä. Eli parhaat metsiköt jossa maa+muut metsän kasvatuksen osa-alueet kunnossa.

    B-kuviot sitten motolla, C-kuviot jää luonnolle.

    Panu Panu

    Mikähän on ollut harventamattomien kuusikoiden päätehakkuun toteutunut kertymä puutavaralajeittain – Antonilla ja/tai Ruotsissa?

    suorittava porras suorittava porras

    Kaikkia tavaralajeja , myös lahoa, on varmasti riittävästi .

    Tuli mieleen ajatus , että sopivalla pohjalla taimikko ruotsalaisopein hyvään alkuun ja sitten ilmoitetaan alue Metso-ohjelman piiriin määräajaksi . Tämän jälkeen alue on luonnollisesti uudistettavissa avohakkuulla.

    Voipa tuo jatkuva kasvatuskin jäädä työläänä ja epävarmana menetelmänä jopa luonnon monimuotoisuuden kannalta hopealle ilman harvennuksia tapahtuvan puunkasvatuksen rinnalla . Lahopuutakin on tarpeeksi , mutta siitä huolimatta puusato on erinomainen . Näin , vaikka päästäisiin täällä Suomessa vain puoleen Ruotsin esimerkin puumääristä . Menetelmä ei toki sovi joka paikkaan , mutta taimikonhoidon yhteydessä voi varmasti havaita missä ympäristössä systeemi on toimiva.

    Pete

    Suorittava tarkoittaa varmaan sitä viimeistä taimikonhoitoa, jota taimikonharvennukseksi kutsutaan? Näitä riukuvaiheen raivauksiahan ei nykyisin juuri kukaan tee/teetä, jäädään odottelemaan, ah, niin tuottoisaa ja ilmaista (!) energiaharvennusta. Sellaisen jälkeen kuvio on siinä määrin päreinä ettei se ruotsalaisen esimerkin malliin enää taivu. Paitsi taipuu tietysti, mutta huonosti.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tukki% oli 70 luokkaa.

    suorittava porras suorittava porras

    Petelle: Just sitä.

    metsänvartija

    Kyllä tämä oikeilla kohteilla voittaa jatkuvan kasvatuksen.

    Järvi-Suomen huippumaat soveltuu hienosti tähän. Tehokas uudistus, totaaliraivaukset ja se päätehakkuu. Unohtamatta lannoistusta.

    Muilla kuviolla voi harjoittaa intensiivistä metsänhoitoa, koivikoissa pakkokin. Männyille se Z-baum.

    Pähkäilijä

    Tällä menolla joutaa kuusikot olemaankin pystyssä. Pääsiäisestä lähtien ei ole saanut kuusitukkia katkoa, nyt saa tehdä Vänkärille pitempää sorvia ja loppu kuiduksi joten kuidun tyviläpimitta alkaa kakkosella ja yksityismetsien päätehakkuut saavat odottaa tulevaisuutta.

    metsänvartija

    Venäjältä tulee 10 milj m3, rannikolta kuskataan kuitupuuta Ruotsiin.

    Kumma juttu….

    Pähkäilijä

    Suomeen tuodaan pääasiassa koivukuitua ja sahateollisuudesta syntyvää ylijäämätavaraa Venäjältä. Ensimmäiseen partikkeliin on paljon syynä koivikoiden tuhoutuminen taimivaiheessa täällä ja jälkimmäiseen ettei Venäjälle onneksi ole rakennettu puulle enempää jalostuskäyttöön tarkoitettua kemiallista metsäteollisuutta vaan noiden sahojen omistajayhtiöiden sellutehtaat ovat monesti Suomen puolella ja tuovat hakkeen omille tehtailleen mutta näistä aiheista on riittävästi keskusteluja muissa viestiketjuissa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 96)