› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10

  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Sent on: 23.6.2014, 16:55

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.7.2014, 14:46

    Tuossa olin raivailemassa lehtomaisessa korvessa missä oli vesilätäköitä tälläkin hetkellä ja aivan valtavia leppiä ja kuusia ni sopisikohan sinne hyvin tiheikkökasvatus? Vettä ainakin piisais, ojituksesta huolimatta.

    jees h-valta 8.7.2014, 21:02

    Metsänvartija kehuu Järvi-Suomen huippumaita mutta mielestäni kuusen vuosikasvaimet nytkin aika tumperoita. Lehtipuu kyllä lykkii tosi komeasti.

    Gla Gla 9.7.2014, 04:18

    Alueellista vaihtelua on, kuten Metlan kasvuseurannastakin huomataan.

    metsänvartija 9.7.2014, 10:12

    Huippukasvut kuusella oli muistaakseni 1,5 metriä/v…J-Suomessa.

    metsänvartija 9.7.2014, 14:27

    Posti kiikutti makasiinin luettavaksi.

    Ihan samoja havaintoja on tehty Ruotsissakin niinkuin täälläkin. Saksan Scharzwaldistakin on kokemuksia. Puuta on kuin seinää, tuskin auringonvalo pääsee läpi. Kuusi kasvaa lahovapaasti, tiheys ja lumi hoitaa leimauksen.

    Koivikon hoito on jatkuvaa apuharvennusta, tuotos on huono verrattuna kuusikoihin ja vielä paremmin tuottaviin männiköihin.

    R-Koivikoissakin voi toteututtaa valioharvennusta kuten männiköissäkin. Eri asia on löytyyko valiorunkoja tuo 500-700 r/ha.

    Lehtikuusta voi istuttaa sekapuuksi kuusikoihin, sitäkin on tehty. Pääasia on että lehtikuusi saa päävaltaseman, muuten se jää jalkoihin. Kovalla reikäperkauksella tästäkin pääsee eroon.

    Raivolan lehtikuusikko on istutettu 1730, joten tälläisiä pienialaisiakin metsiköitä voi istuttaa. Pääasia on että jää hakkuutoiminnan ulkopuolelle pitkäksi aikaa. Aitaus hirviltä ja ”purkki” suojaa myyriltä.

    Timppa 9.7.2014, 15:11

    ”Lehtikuusta voi istuttaa sekapuuksi kuusikoihin, sitäkin on tehty. Pääasia on että lehtikuusi saa päävaltaseman, muuten se jää jalkoihin. Kovalla reikäperkauksella tästäkin pääsee eroon.”

    Kerran tätäkin kokeiltiin. Oli perintönä saatu kuusikko jäänyt heinettymisn seurauksena vajaaksi. Joku keksi, että aukkohin täydennysistutetaan nopeakasvuista lehtikuusta. Ei ollut metsätaloudellisesti kantava idea. Eivät ne lehtikuuset kasvaneetkaan niin kuin oli kuviteltu. Jäivät kuusien jalkoihin. Joku meni vielä hirvien suihin. Eikä taida tulla yhtään ainespuuta. Nyt kasvaa vahva vaikka harvahko kuusikko suoraan päätehakkuuvaiheeseen.

    Koivikon harvennus on kyllä taitolaji, jota taitavakakaan motokuski ei välttämättä hallitse. Vaikka harvennuksen jälkeen näyttääkin ihan hyvältä, niin 3-4 vuoden kuluttua tuntuu, että pitäisi pian harventaa lisää, jotta puut järeytyisivät kunnolla.

    metsänvartija 9.7.2014, 15:53

    Sehän se on lehtikuusen ongelma, päävaltapuu asema pitää saada ajoissa haltuun. Istutus samaan aikaan kuusen kanssa ja antaa väljyyttä.

    Hirvi + muut tuhot stressaa…

    Metsuri motokuski 9.7.2014, 16:32

    Timppa on kyllä oikeassa tuon koivikon harvennuksen suhteen, Ongelma ei ole motokuski sillä hän voi hakata sen helposti oikeaan tiheyteen sillä puomi on oiva relaskooppi johonka on myös tehty harvennustaulukko. Ongelma on siinä että metsänomistajat eivät anna hakata koivikkoa siihen tiheyteen johonka se kuuluu hakata. Menee kuulemma liian harvaksi. Käytännössä joudutaan usein koivikko hakkaamaan männyn tiheyteen metsänomistajan vaatimuksesta.

    Timppa 9.7.2014, 16:41

    Ehkä kuskit ovat tottuneet näihin metsänomistajien ohjeisiin eivätkä edes kysy muuta. Ainakaan meikäläinen ei ole antanut ammattimiehille mitään ohjeita, mutta tällainen näyttäisi olevan tilanne niin omien kuin naapureidenkin koivikoiden suhteen. Siis jäävät usein liian tiheiksi.

    metsänvartija 9.7.2014, 18:31

    Jo Y.Vuokila päätyi 1980-luvulla tuohon 1200 r/ha kasvatustiheyteen viljelykuusikoissa jotta kaikki puut saavuttaisivat tukkipuun koon.

    Luonto poistaa ”ylimääräisen”. Jää sitä lahopuustoakin, kuten Ruotsin mallissa oli käynyt.

    Koivua MV on kasvattanut ”päävaltapuu” kasvumallilla, liika tiheys ei haittaa mutta alle jääneet surutta maahan/polttopuuksi. Aika vekkulin näköistä kun ”kurottavia” runkoja seisoo vieri vieressä, motteja kyllä löytyy.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10