Keskustelut Puukauppa puun korjuun hinta?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • puun korjuun hinta?

    Osaatteko sanoa suuntaa että minkähintaista on puun korjuu ja kuljetus metsäkoneilla? Ja kuinka paljon hintaan vaikuttaa leimikon koko?

  • harrastelija

    £ http://www.co2footprint.fi/hakkuuhi nnasto.htm £

    Noilla hinnoilla kannattaa kyllä laittaa koneita, jos maksajia löytyy !

    Mutta tuohon aloittajan kysymykseen, niin luulisi ostajia kiinnostavan kuvailemasi leimikko – rohkeasti vaan kysymään tarjouksia !
    Ostomiesten kanssa olen ymmärtänyt, että jo 100 m3:n leimikko hyvältä hollilta kiinnostaa.

    Hyvin harvoissa tapauksissa kannattaa hepoa valjastaa päätehakkuun savottaan. Olen jonkun kerran sahannut m.sahalla ja ajanut juontokouralla siemenpuita paikalliselle sahurille. Kysymys oli kymmenistä kuutioista.

    Yhtiölle meni harvennukselta hankintana tukkeja jonkun verran. Raakiksi meni 5 %. Hinnaksi tuli kuidun hinta miinus käsittelykustannus.

    Tuon laadun suhteen saa kyllä sahamies olla tarkkana. Mittojen ja lenkoudenkin kanssa ei pärjää kyllä motolle !
    Moto kun ottaa rungon ylös, niin lenkous näkyy paremmin kuin maassa pötköllään.

    Moton muistissa on satoja koerunkoja, josta voi ennakoida tukkisaannon. Ponssen automaatilla käydessä läpimittaus esiteltiin 10 cm:n välein ja uusimmissa jopa 1 cm:n välein !
    Siinä kyllä metsuri mittasaksien ja mittanauhan kanssa saa tehdä tarkkaa työtä – ja hidasta !

    Rane

    Moto siis ennakoi tukkiosan pituuden.Metsuri karsii tukkiosan ja metsurinmitalla mitattuaan tietää miten pitkä on tukiksi kelpaava osa.Manu perustaa apteerauksen faktaan,moto arvaukseen.
    Onko ero niin merkittävä että se korvaa kalliimman miestyön on eri juttu.

    Jätkä pätkät

    ”Harvempi ammattimetsuri lähtee niin halvalla metsään että se kannattaisi mo:lle. Vaikka siitä sitten muutaman tukin enemmän veistelisikin tulee raakkiinkin varmasti saman verran. Pystykauppa tänäpäivänä ainut järkevä päätehakkuulle ja isommalle kakkosharvennukessekkin. Tanelin rautahepon työmaa taitaa kuitenkin jäädä aika pienenpuoleiseksi ehkä alle hehtaarin koitoksiksi. ”
    Kysymys on lähinnä siitä, kun kaadetaan esim heiveröinen tukkikokoinen puu, jonka tukkiosuus olisi yli kahdeksan metriä.
    Siitä kun silpaistaan liian pitkä tyvitukki, ettei tule enää oikeaa latvatukkia, menee kolmekin metriä tukkia pikkutukiksi tai kuituun.
    Sama virhe voi toistua useinkin leimikossa, ei toki jokaisessa puussa.
    Laatuvirheistä ei varsinaisesti voi puhua, mutta on sovittu poikaoksien sijainnista, määrästä jne.
    Rungon suoruuden näkee metsuri jopa kuusista, koska hänellä on mahdollisuus katsoa karsittua rungonosaa latvan suunnasta. MOTO-kuski näkee edelleenkin rungon vain yhdeltä sivulta.
    Motokuski voi erehtyä katkaisemaan tyvipään tukit liian lyhyeksi, jolloin koko tukkiosan loppua ei saadakkaan mahtumaan latvatukkiin.
    Ostaja ei toki raakaa itse tekemiään tukkeja läheskään niin herkästi, kuin hankintatukkeja, mutta toisaalta ostajan mittausta ei kaikilta osin valvotakkaan.

    pihkatappi

    Sellufirman moto saattaa tehdä automatiikalla 24 cm rinnankorkeudelta olevasta puusta pitkän tyvitukin ja loppu kuituun.

    Nimetön

    Suorraa sahalle kun myyt ja sahan urakoitsia kun hakkaa niin kaikki tukki hakataan tukiksi ja ei ainuttakaan raakkitukkia tule.
    Jos ha palsta on hyvän tien varressa niin palsaatta ei kannata kesäleimikkona myydä vaan kannattaa tinkata jos sais vaikka kelirikkoleimikkona myytyä.

    Metsuri motokuski

    Lassen kommenttin hieman tarkennusta. Kyllä ne sahalle menevät tukit myös käyvät saman laatuvaatimuksen kuin muillekkin. Sahat ovat hyvin tarkkoja myös raakkiprosentista. Se on totta että kaikki sahaavat myös raakkitukit ei niitä mihinkään lähdetä kuljettamaan.

    Raakkitukeista tulee palautetta hakkurille jokaisesta kuormasta mikä menee sahalle. Tuskin raakkiprosentti mitenkään vaikuttaa puun myyjälle.

    Nimetön

    Iso paikallissaha mille minä oon pääasiassa viimmeset harvennukset ja päätehakkuut myynyt niin sahalla lajittelusa ei raakkeja raakata, vain ajokoneen kuljettajalla ohjeena surkeimmat raakit nostaa kuitupinoon.

    Burl

    Kilpailulainsäädäntö taitaa teoriassa kieltää myös myyjäpuolelta keskustelun puun ja puun korjuun hinnoista. Sehän voidaan tulkita periaatteessa vastaavaksi, kuin jos puun ostajat käyvät keskusteluja siitä, minkä verran puusta tai korjuusta maksetaan.

    Suuruusluokathan ei ole mitään salaista tietoa, toisin kuin Lähteen ja kumppaneiden jutuista voisi luulla. Metsätilastollisesta vuosikirjasta selviää karkea hintataso.

    Hakkuun osalta kustannus vaihtelee enemmän kuin ajossa, ja leimikkokohtaiset tekijät, kuten kokonaiskertymä, korjattavan puun keskikoko, lukumäärä hehtaarilla ja hakkuutapa vaikuttavat oleellisesti hintaan. Lisäksi puutavaralajien määrä ja maaston ominaisuudet, kuten kaltevuus, kivisyys, lumipeitteen paksuus ja kantavuus vaikuttavat myös.

    Ajon osalta merkitystä on lähinnä kokonaiskertymällä, puutavaran tiheydellä uran varressa, puutavaralajien määrällä, kuormatilan koolla, lähikuljetusmatkalla ja kasauksella. Huolimattoman motomiehen levällään olevia pöllejä on hitaampaa keräillä ja lajitella kun huolellisen metsurin kasaamia puita.

    Omien hankintapuiden ajossa hintataso on ollut siinä 4-5 €/m^3 + alv. viime vuosina, kun työmaata on ollut päiväksi, ajettavaa se satakunta kuutiota, savotta on niveltynyt korjuufirman toimintaan joustavasti ja kohde muutenkin hyvä. Hinta nousee kun olosuhteet heikkenee.

    Edit: pari lisäystä ja tarkennusta.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)