› Keskustelut › Puukauppa › Puunhinta jatkaa nousuaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 290)
1 2 3 4 … 27 28 29

  • Puunhinta jatkaa nousuaan

    Sent on: 20.7.2018, 09:21

    Merkitty: 

    Media ja Metsäteollisuus ry ovat menneet ”lakkoon” ajankohtaisten puunhintojen esittämisessä tai julkaisevat ilmeisesti täysin vääriä hintoja kuten Kauppalehti. Ainoastaan MHY:n tilastoinnista voi päätellä hintakehityksen olevan nousevaa.

    Heinäkuussa ei (jostain kumman syystä) tehdä puukauppaa samaan tahtiin kuin kesäkuussa, mutta eivät heinäkuunkaan kaupat täysin onnettomia ole. Lähes satamiljoonaa euroa vaihtaa omistajaa. Tilastoijat tai niiden julkistajat vetoavat vähäisiin kauppamääriin ja niin syntyviin epävarmuuksiin todellisissa hinnoissa.

    Puukaupan suhteen eletään mielenkiintoista markkinatilannetta: Selluteollisuudella menee erittäin hyvin, erittäin alhainen kuitupuun hinta on vuoden sisällä lähtenyt jopa kohtalaiseen nousuun, mutta reunamarkkinoiden hinnat ovat ihan jotain muuta kuin Suomessa. Joku voisi tulkita ajankohtaisen hintatiedon (tai väärien hintojen esittämisen, Kauppalehti) häviämisen jotenkin liittyvän tähän suhdanteeseen. Kesälomiin voi vedota aina asiassa kuin asiassa. Etenkin, kun on näin hienot kelit.

    Nokian osakkeelle on kuitenkin osto- ja myyntikurssi löytynyt jopa jokainen arkipäivä.

     

    Tekijä
    TTL
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Rane2 23.7.2018, 15:00

    Hyvä myös muistaa että puun hinta ei ole palkkojen tavoin mikään saavutettu etu vaan se todennäköisesti tulee alaskin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 23.7.2018, 16:56

    Berza:

    ”Mikähän selittänee kuusi ja mäntykuidun hinnan noinkin suuren eron, hankinnalla jopa kolme euroa ?”

    Tuo hintaero on kai ollut suurempikin.

    Ero johtuu siitä että on kysymyksessä kaksi ominaisuuksiltaan erilaista puulajia.

    1. Kuusi (myös haapa ja koivukin) kelpaa mekaanisen massan tekoon. Hiomot hiertämöt yms. Mänty ei kelpaa.

    2. Kuusen kuitu on pitempi.

    3. Kuusi on vaalea puu, tarvitsee vähemmän valkaisua. Suoraan valmistuskustannuksiin vaikuttava asia, mutta myös laatukysymys, valkaise millä valkaiset, niin aina se hiukan heikentää lujuutta.

    4. Kuusen saanto sellun keitossa hiukan parempi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 23.7.2018, 18:17

    Huonolaatuinen,  hieman lahokin kuusi kelpaa Mäntykuidun joukkoon, vaikka olisi jo enemmän kuin kaksi viikkoa kaatamisesta. Kuusikuidun pitää olla tuoretta ja puhdasta.

    Berza 23.7.2018, 18:34

    Tanelilta perusteellinen vastaus kuusen ja männyn eroista jalostuksessa.

    Kumminkin,  lähes 20 viimeisen vuoden aikana joka vuosi olen hankinnalla myynyt lähinnä kuitupuuta. Aiemmin ero on ollut huomattavasti pienenpi ja välillä sitä ei ole ollut ollenkaan. Tuo 3.n euron ero on ihan omassa sarjassa.

    Apli 23.7.2018, 18:36

    Mitä nyt olen omissa harvennuskaupoissa viimeaikoina huomannut hintaero kuusi ja mäntykuidun kohdalla on taas lähtenyt kasvuun,  johtuu varmasti osittain Tanelin tuomista seikoista, sekä varmasti enemmän keskisuomessa vallitsevasta sanotaanko jäätävästä kilpailutilanteesta, UPM vast Metsäliitto sekä myös ripaus Storaa tähän kilpailuun.. Mutta tämähän on tietysti positiivinen asia metsänomistajan kannalta.

    hatelo 23.7.2018, 20:27

    Meillä on lyöty viimeisen vuoden aikana suht isoistakin harvennusleimikoista suosiolla mäk ja kuk samaan havusellukasaan.

    Jätkä 23.7.2018, 20:31

    Eiköös ne silloin saata mennä vaikka Äänekoskelle?

    Kuitupuunkasvattaja 23.7.2018, 23:16

    Lisäys Tanelin listaan. Perinteisesti mäntyä ei voitu käyttää mekaanisen massan raaka-aineena. Kuitenkin 2000-luvulla Suomessa tehtiin teollisesti jo merkittäviä määriä mekaanista massaa männystä. Laitosten sulkemismylläkässä tämä männynkäyttö vaiettiin hissuksiin.

    Ei haluttu jatkaa tai kasvattaa männyn käyttöä mekaanisen massan raaka-aineena, koska se olisi tuonut epävarmuustekijöitä mäntyraaka-aineen tarjontatilanteeseen. Osaaminen on toki Suomessa edelleenkin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.7.2018, 04:11

    Jos kuopaistaa historiaa vielä vähän kauempaa, niin tuo männyn ja kuusen samaan pinoon laitto oli täysin kielletty, kunnes se Kaskisten tehtaan myötä otettiin käyttöön. Ainakin vielä 80-luvun alussa kuitenkin sekapinostakin arvioitiin kuusen osuus ja maksettiin siitä hiukan enemmän. Ennen tätä oli käytössä aika halveksiva nimitys ”sullipuu”, johon pinoon kelpasi mänty ja laho tai pihkavikainen kuusi. Sullipuun latvaläpimittakin oli alempi kuin ns paperipuun. Paperipuusta, nimestään huolimatta meni suurin osa sulfiittikattiloihin selluksi.

    Silloin ”sullipuu” aikaan kokeiltiin myös leppää ja pajua sulfiittikeitossa ihan merkittävässä määrin. Tästäkin on laatusyistä luovuttu.

    Onhan sitä mäntyä mekaaniseenkin massaan kokeiltu, mutta kyllähän sen unohtamiseen oli ihan selkeät laatu- ja valmistustekniset syyt. Ei mm haluttu maksaa maltaita massan valkaisusta kun vaaleus tuli yhä tärkeämmäksi myyntivaltiksi. Olihan meillä vielä 70/80 lukujen taitteessa sellainenkin kummajainen kuin täysin valkaisematon männystä tehty sulfaattiselluloosa. Alunperinhän sulfaattiprosessin sellu tehtiinkin valkaisematonta ja valkaistua sulfiittisellua tehtiin vain kuusesta.

    Jos Suomenmaassa joskus taas tulee oikein, nykyistä pahempi, sellupuun ylitarjontatilanne, niin kyllä se on edelleen mänty jota ensin aletaan hyljeksiä sellunkeitossa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen 24.7.2018, 05:26

    Mänty-ja kuusikuitu pitää laittaa eri pinooon jos ne menee Äänekoskelle ja muutenkin nykyään. Hankintahinta oli sama molemmilla kun oli pieni määrä mäntyä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 290)
1 2 3 4 … 27 28 29