› Keskustelut › Metsänhoito › Puunkasvatuksen sekamelska

  • Tämä aihe sisältää 6 vastausta, 4 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Puunkasvatuksen sekamelska

    Lähetetty: 9.9.2026, 13:51

    MT Metsän uutisoinnissa 11.9. väittelevä Petra Peltola on tullut tulokseen, että jk:n taimijahdissa ”harvin mahdollinen ylispuusto on paras”. Kun jopa lakirajat olisi parasta, tullaan kysymyksiin tuulituhoriskeistä, heinittymisistä. Milloin on uudistuksen toteamiseksi vuosiluku riittävä, ettei muodostu vajaatuottoisuutta? Entä kierto-aikojen pidennys?

    Toisaalla taas prof. Heli Peltola toteaa, että oikeaikaiset sekametsiä suosivat harvennukset tukevat metsien terveyttä. Yhtenä keinona hän esittää myös kiertoaikojen lyhentämistä. Sillä pystyttäisiin torjumaan niin kuumuudesta ja kuivuudesta aiheutuvia tuhoja kuin tuuli-, kirjanpainaja- ja juurikääpätuhoja. Toisaalta kiertoaikoja olisi hyvä myös pidentää monimuotoisuusarvojen vuoksi…

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.9.2026, 14:16

    Jos haluaa uudistaa metsää, tarvitaan kasvutilaa taimille. Sitä voidaan järjestää tekemällä pienempi tai suurempi aukko, jonka koko vaihtelee yhden puun kannosta kymmenien hehtaarien avohakkuuseen. Näille on vaihtoehtoina välimuotoja: siemenpuuhakkuu, kaistale, pienaukko jne. Ei ole ihme, että maallikoilla menee joskus pasmat sekaisin.

    Ministeriö ottanee kantaa vajaatuottoisuuteen metsälain uudistuksessa. Tuntuisi selkeältä, että jos puusto vedetään lakirajan alle taimettumisen takaamiseksi, taimien odottelulla voisi olla takaraja. Jos puustoa on enemmän kuin lakiraja sanoo, silloin saisi odotella vaikka maailman tappiin. Jos jatkuvan kasvatuksen lakiraja on nyt koettu tai havaittu liian alhaiseksi, kenties sitä pitäisi sitten nostaa.

    Kiertoajan pidentämisessä on monenlaisia ongelmia, joten menisin Helin linjoilla siinä.

    Puun riittävyydessä ei taida olla teollisuuden kannalta sen suurempia ongelmia; puukauppa pyörii, vaikka hinnat ovat aina liian korkeita joidenkin mielestä. Ongelmia aiheuttaa EU hiilineutraaliuspolitiikallaan, joka velvoittaa jättämään osan kasvusta hakkaamatta. Metsistä ei tarvitsisi repiä niin paljon kasvua irti, jos osaa kasvusta ei kohdennettaisi ilmastopoliittisiin tarkoituksiin. Silloin metsiä voitaisiin säästää enemmän monimuotoisuuden parantamiseen.

    isaskar keturi 9.9.2026, 14:18

    Totta kaikki, mitä tutkijat kertovat – vastuu jää kuulijalle ja pitäisi tehdä oikeat johtopäätökset. Yksinkertaistetusti metsänhoidon tarkoitus on edistää puustopääoman (arvo)kasvua, joka tapahtuu sen elinvoimaisuutta parantavilla toimilla. Kun kasvu väistämättä alkaa jossain vaiheessa taantua, pitäisi sitten päättää, miten saadaan uusi kasvava metsä aikaiseksi. Kuten tyttäreni 4 vuotiaana metsässä totesi ”Tää ei oo sellane uus metsä – tää on sellane vanha metsä. Tää pitäis vaihtaa.”

    mehtäukko 9.9.2026, 15:48

    Tiedämme metsänkasvatuksen pitkäjänteisyyden, sukupolvenvaihdosten- ja teollisuuden vaatiman vakauden vaatimuksen, että luottamus alaan säilysi. Ja omistusoikeuden suojan kunnioitus. Maassa ei taida olla tahoa, joka kulloinkin pystyisi antamaan muutosten jälkeisen työrauhan ennen seuraavaa riepomista. Toiminta on mennyt koko ajan pommisuojassa oloksi.

    Nostokoukku 9.9.2026, 16:01

    Onko sinne pommisuojaan tullut kaiken hälyn ja keskustelun seurauksena osumia? Eipä ole tainnut tulla. Pelkkää taustahyminää on tainnut kuulua. Vakautta on horjuttanut lähinnä metsäteollisuus itse lähtemällä itse mukaan serttihössötyksiin ja jopa painostamalla metsänomistajia mukaan. Tuhkalannoitus on tehokasta, mutta ei sitä kannata metsänomistajan ripotella omaan niskaan. Uhriutumisesta ei tule kuin katkera mieli. Puukauppa käy ja puu liikkuu entiseen tapaan suhdanteiden sallimissa rajoissa.

    mehtäukko 9.9.2026, 16:17

    Nämä keskustelut eivät vaikuta mihinkään kotimaisten viherpunikkien tai käpylaisten päätöksiin. Hymistä voi vapaasti. Et tainnut ymmärtää, mikä vie pohjaa: Eurostoliiton ilmasto-,meseointi- ja suojeluhumpat tukahduttavat yrittäjyyden. On kaavoitukset, HCV:t, lupakäytännöt, lentävät rukkaset, petolinnut, huonot tiet-painorajoitukset, pesinnät…loputon luettelo.  Sertihössötys on markkinain pakottamia pakkoliikkeitä, joissa wwf:n ja kriinpiisin fsc lumelääkkeelle on alunperinkin annettu nöyrästi periksi.

    Ja kuten aloituksessa, puunkasvatukset ohjeet ovat yhtä sekamelskaa.

    Nostokoukku 9.9.2026, 16:28

    Puunkasvatuksen nykyiset ohjeet voivat olla sekamelskaa, mutta samat lainalaisuudet pätevät metsässä kuin jääkauden jälkeenkin. Ei niitä voi eikä kannata sekamelskata. Maalaisjärjellä syntyy paras tulos. Kuten mehtäukko totesi, hymistä voi vapaasti. Pitkä listaus on juuri tuota hyminää. Puu käy kaupaksi ja liikkuu kuten ennenkin.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)