Timppan  mukaan pörssiosakkeisiin on laskettu odotusarvoja. Käsitykseni mukaan niiden arvo muuttuu päivittäin markkinoiden mukaan. Tietysti jokainen voi mielessään arvioida niiden odotusarvoja, mutta hinnoitteluissa niitä ei ole ilmoitettu.

Tavallaan osakkeiden arvo muodostuu aina tulevaisuuden odotuksista, mutta ei voida puhua samanlaisesta odotusarvosta kuin metsässä. Jo yksi huono uutinen yhtiöstä voi laskea kurssia rajusti ja kääntää odotukset hyvin negatiivisiksi.

Voisiko joku, jolla se taulukkokirja on käsillä, katsoa ystävällisesti, mitä siellä sanotaan puuston tiheydestä. Muistaakseni odotusarvokertoimen määrittämiseen vaikutti lähinnä puuston ikä.

Käytännön vitsi on siis se, että noita odotusarvoja merkitään sekä ensiharventamattomiin että ensiharvennettuihin metsiin, ja siinä ensiharventamattomassa metsässä kaikkien kuutioiden arvo ei suinkaan hetken kuluttua muutu 2,2-kertaiseksi niiden muuttuessa tukiksi.

Kertoimella kuvataan tosiaan kuvion tulevia tuottoja. Suurimmillaan kerroin on silloin, kun puusto on muuttunut t2-kehitysluokasta 02:ksi. Muutenhan taimisto olisi pian arvokkaampaa kuin kasvatusmetsä. Periaatteessa juuri harvennetussa metsässä kertoimen pitäisi laskea dramaattisesti, koska sillon on taas vähennetty tulevaisuuden tuloja. Välillä näkyy aika mielenkiintoisia ratkaisuja metsäsrvioissa asian tiimoilta

Pinta-alaveroaikana kun metsiä ostettiin, niin pyrittiin ostamaan välittömiä hakkuumahdollisuuksia, joiden hinnoittelu oli helppo ja riskitön. Taimikkojen ja nuorien metsien hinnoittelu on aina ongelmallista, sillä tulevaisuus on tuntematon. Uhka ja mahdollisuus kasvaa ajan funktiona ja koron merkitys korostuu kauaskantoisissa sijoituksissa. Odotusarvo on valistunut arvaus tulevasta ja metsissä se tarkoittaa ennen muuta tukkipuun, jonka hinta moninkertainen, lisääntymistä. En ikinä ostaisi metsää jonkun toisen tekemän summa-arvon perusteella. Oma käsitys ja tieto asiasta on aivan välttämätön. Metsämiehen näkemykset kuulostivat kummallisilta, suorastaan pelottavilta.