› Keskustelut › Metsänomistus › Puuttuuko edustajilta moraali metsäalan järjestöissä?

  • Puuttuuko edustajilta moraali metsäalan järjestöissä?

    Sent on: 9.2.2013, 13:35

    Näyttäisi siltä, että metsäalan järjestöiltä puuttuu halu alentaa maamme hirvikanta järkevän metsänhoidon ja maanteiden turvallisuuden vaatimalle tasolle. Kaikki vaikutusvaltaiset edustuspaikat eri metsäalan ja muissa järjestöissä tuntuvat olevan miehitetty hirvestyksen harrastajilla, joten edustus on ollut pitkään nykyistä hirvikantaa tukeva.

    Viimeisen valtakinnan metsien inventoinnin (VMI) keräämien hirvivahinkotilastojen mukaan Suomen metsissä oli hirvieläinten vikuuttamia taimikoita yli miljoona (1 000 000) hehtaaria. Luku on hyvin suuri, koska se vastaa useamman vuoden metsänuudistamisen määrää.

    Vuosittain maantieliikenteessä sattuu edelleen 2000-3000 hirvieläinkolaria, joissa loukkaantuu yli tuhat henkilöä ja myös muutamia menehtyy. Liikenneviraston tilaston mukaan yhteiskunnalle koituu hirvikolareista noin 60 miljoonan euron kustannukset. Viimeksi hirvien pyyntilupia leikattiin 1/3, joten hirvien määrää on ilmeisesti aikomus vahingoista välittämättä lisätä.

    Herää kysymys: puuttuuko edustajilta moraali metsäalan järjestöissä? Edustamaan valittujenhan tulisi toimia ensisijaisesti metsänomistajien etujen mukaisesti ja myös huomioida muiden kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 14.2.2013, 08:16

    Tähän tarvittaisiin himohirvestäjän kannanotto. Heille tuntuu olevan nyt tärkeämpää pitää keskustelu susissa tai vaikkapa teeren aiheuttamissa metsätuhoissa.

    Metsäntutkimuslaitoskin on uutisoinut hirviin littyvistä tutkimuksistaan, mutta ne ovat koskeneet muita kuin hirvituhoja. Esimerkkinä ”hirvien vasapaino pienentynyt” tai ”hirvet muuttavat pohjoiseen”.

    Selvästi metla:kin MMM:lle uskollisena laitoksena tutkii sitä, mitä rahoittaja käskee. Eli koitetaan pitää yllä sellaista mielikuvaa, että hirviasiat ovat kunnossa ja hyvässä hoidossa. Totuus on kuitenkin aivan toinen.

    Metsäalan järjestöt (MMM, Tapio, metsäkeskus, mhy) ovat suorittavinaan metsätalouden edistämistä entisellä tyylillä, vaikka VMI:n tulokset jatkuvasti tuovat esiin negatiivisiä tilastja Suomen metsistä. Hirvituhot lisääntyvät, taimikoiden laatu heikkenee, metsät kuusettuvat, metsien hoidon taso laskee, ensiharvennusrästit lisääntyvät ja heti tehtävät taimikonhoitotarpeet lisääntyvät.

    Kaikkea puolustellaan puuvarannon lisääntymisellä, mutta hirvituhojen vuoksi puuntuotannon lisääntyneisiin kustannuksiin ja raakapuun laadun heikkenevään kehitykseen ei juurikaan oteta kantaa tai kiinnitetä huomiota.

    Takavuosina tehtyyn sopimukseen, jossa hirvituho luokiteltiin ”luonnontuhoksi”, ei kukaan ota edes puheeksi, vaikka suuri osa kielteisestä kehityksestä juontaa juurensa tästä luonnottomalta tuntuvasta sopimuksesta. Alueita jää hoitamatta juuri siksi, kun luonnontuhoalueen voi jättää luonnontilaan eli hoitamatta.

    Metsäalan järjestöissä olisikin tarpeen ottaa käsite ”luonnontuho” hirvituhon osalta uudelleen käsittelyyn. Nyt entiset päättäjät ovat jo eläkkeellä tai muuten poistuneet, joten kenenkään arvovallan ei luulisi siitä kärsivän. Edustajien moraalin toteutuminen lisäisi arvovaltaa ja ainakin tuloksellisuutta.