Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
En ole yhtäkään terää tavannut, joka olisi aivan kelvoton ennenkuin sen on käyttäjä pilannut.
Poisluettuna eräs halpakaupan kovapalaterä, jonka hampaiden ”jättökulma” oli niin pielessä, että hampaan ”kantapää” kantoi sahatessa. Eikä sillä sitten saanut muuta kuin varpuja ja heinää, mutta huonosti niitäkin. Hintaa oli kuitenkin reilu 30 €.
Joskus on uudessakin terässä esim haritus liian pieni, se korjaantuu parissa minuutissa.
Teroitus on yleensä tehty koneella, jolloin rinta on liian suora – Pyöreällä viilalla tai hiomapuikolla se tulee kourumaiseksi, joka keventää lastun irtoamista.
Viilan koko pitää olla mahdollisimman suuri, mutta sen pitää kuitenkin upota hampaaseen riittävän syvälle.
Terän paksuudeksi haluaisin 1,5 – 1,6 mm, koska nautin sahan hurjasta kiihtyvyydestä, enkä halua kytkimen luistavan siinä vaiheessa yhtään liikaa.
Viilat heitetty jos kauan sitten metallinkeräykseen, raivaussahassa käyttänyt kovapalateriä ja hyvin menee, toki maat ei kovinkaan kivisiä, ja varomaan oppii ja kiirettä ei ole, sekä isompia puita tulee harvoin kaadettua..
Kovapalaterä on ”Huoltovapaa”, eli sitä ei tarvitse harittaa ja se tulee harvoin terottamalla paremmksi. Mutta sitä huippuleikkuutehoa, mikä peltiterällä on jokaisen oikeaoppisen teroituksen jälkeen – kovapaloilla ei saa.
Koko kupletin juoni on teroittajan taito. Kun osaa teroittaa nopeasti ja hyvin, niin terä on aina kuin juuri teroitettu. Kovapäisimmätkin raivurit tunnustavat, että terä ei kahden tankillisen jälkeen ole ihan niin hyvä kuin teroituksen jälkeen, mutta sitkeästi jurnuttavat koko päivän teroittamatta. Kovapala on koneteroituksen jälkeenkin yhtä pureva kuin peltiterä kahden tankillisen jälkeen – siis ”ihan hyvä”.
Se kovapaloilla sahaileville suotakoon, vaikka salainen tieto onkin, että on olemassa myös timanttiviiloja, joita voi porakoneella pyörittää – ja hahpaaseen tulee oikea leikkuusärmä.
Täydellisessä iskussa oleva terä poikkaisee 5 cm läpimittaisen puun monta kertaa nopeammin kuin kulunut tai hieman huolimattomasti teroitettu terä. Melkoinen ero työtehossa.
Yhdessä on bahcon terä tuplahampaiseksi teroitettuna ja kaksi raivuria strandin tavallisilla terillä. Käyttämättömiä teriä ei varalla ole nyt kuin yksi, eli kohta pitää ostaa taas jotain. Motonetissä on tosiaan terät halpoja ja oregonin pieni terä on 1,5 mm paksuinen, saattaa olla seuraava kokeiltava. Iso oregonin terä näkyy olevan 1,8 mm ja se ei niin kiinnosta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään