Mikä vika (Huski 555/225mm) kun terä polttaa kantoihin mustia vanoja ?Teroituksenkulmat ok ja teräväksi viilatut.Olisko vika harituksessa vai onko liian voimakas saha pitkissä raipoissa(sulkevat terää) ?
Sillä Jessen juniori-raivuumiehellä on vain päässyt se uusi terä käväisemään hieman ojanpenkassa, eikä uutta terää viitsitty alkaa teroittamaan. Tilanne on tuttu kaikille, joilla on ollut nuorempaa väkeä raivaushommissa.
Kyllä se kannattaa laittaa iso reppu jonka sulloo terälevyjä täyteen . Sitten voi heittää aina hatelikkoon ne huonot maanantaikappaleet kun eivät enää leikkaa kunnolla. Sehän on vain hyvä kun kulutus lisääntyy : Lisää bruttokansantuotetta samalla ja kauppias on myös tyytyväinen.
Jos Tilhin ensiasennusterä ei pelitä niin sitten on vikaa sahurissa. Tilhin oma terä parhaita pystymään mitä minä tiedän. Jos terä palaa niin se on tylsynyt.
Tosiaankin turvemaa tylsyttää terää myös melkoisesti, jopa sammaleeseen sahaus on yllättävän kuluttavaa, vaikka olisi tuore sammal.
Turha heittää terää pois, vaan opetella viilaamaan ja harittamaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Anonymous25.4.2018 at 08:16
Vähän minäki nyt epäilen Jeesen asiantuntemusta kun viimmeviikolla ei erottanut peltiterää ja kovapalaterää toisistaan.
Erittäin hyvä on kyllä Stihlin ensasennusterä ja sillä samalla terällä sahaa kyllä Jeesen mehtän raivaukset vaikka kahteen kertaan. No kyllä se Sthilin peltiteräki pehmeältä näyttää jos satuu kiveen työntään.
Toinen kummajainen palanut terä, en ole kyllä moista milloinkaan nähnyt.
”Toinen kummajainen palanut terä, en ole kyllä moista milloinkaan nähnyt.”
Se on terä johon on tarttunut pihkaa yms ja se on hankautunut mustaksi, kun terä kuumenee, silloin kun se ei leikkaa kunnolla. Kuumentuminen saattaa viedä terästä harituksen.
Kyllä tuota mustalla terällä sahaamista tuli kokeiltua aikanaa 80-luvulla kun ensimmäisen raivurin ostin. Sitten kun oppi tekniikan sahaukseen, viilauksee ja ennen kaikkea haritukseen ei ole tarvinnut teriä mustuttaa.
Kokemattomalla sahurilla se terä käy jos missä ja aina kun se on jossain muualla kuin kunnon sahauksessa se tylsyy. Sitä Arton viikon teroitusväliä ei kannata ainakaan ensimmäisten opettelu viikkojen aikana kokeilla. Alkuun on tärkeintä oppia sen verran sahaustekniikkaa ettei saha tee hallitsemattomia liikkeitä ja sitten pitää opetella viilaamaan ja harittamaan terä. Kyllä se siitä, sano Manu.
Tanelilta totuuden sanoja. Jos ja kun terässä on haritus kunnossa, se ei hankaudu ja kuumene, koska sen kummallakin puolella on milli tilaa.
Jos sillä kehnolla harituksella ja tylsänä vai yrittää hangata hieman paksumpiakin puita, siihen voi kuumentua laikkuja, jotka vääristävät terää ja se alkaa ”liekuttaa”.
Olen katsellut jonkun paikallisen Jeessin ”sahaamista” tylsällä, harituksettomalla terällä, Jo yli kolme senttiset puut vaativat ensinnäkin reippaat kierrokset, sitten syöttöliike terän ns. nopealla puolella, jolloin haritukseton terä nappaa kiinni ja potkaiseen nopeasti oikealle. puu katkeaa silmänräpäyksessä ja oikealla puolella oleva puu taikka kivi vahingoittuu. -Niin myös terä vahingoittuu lisää, mutta se ei Jeessiä häiritse.
Viikon sahauksen jälkeen hän viilaa terää, mutta sen leikkuut ei juurikaan parane, ”olihan se vielä ihan hyvä, mutta kyllä kerran viikossa pitää viilata, kun artokin”.
Terän oikealla puolella syntyy itsesyöttöominaisuus, joka tehostuu harituksen hävittyä. Kovimmallakaan kesähelteellä ei raivurin terä juurikaan kuumene, ellei lasketa kulmavaihteen kuumiamista ja lämmön siirtymistä sieltä terän keskiosan kautta. Moottorisahan teräketju ja -laippa kuumenee kesähelteellä niin, että teroitusta tehdessä pitää olla käsineet kädessä ja saha kannon päässä, ei polvilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.