Sitä voi verrata liikennenopeuteen tätä raivausnopeutta. Vaikka pääasiassa nopeus liikenteessä huitelee satasen tuntumassa niin harvalla keskinopeusmittari näyttää satasta. Ota jätkä huomioon että 90 % työmaista tehdään myöhästyneinä ja nuorenmetsän kunnostusta on suurimmaksi osaksi raivaustyöt vuonna 2020 monessa paikassa. Siinä ei tekniikat auta jos raivaamaan aletaan myöhässä.
Lähinnä strandia tulee käytettyä ylivoimaisen leikkuutehonsa takia. Perinteistä terääkin tullut kokeiltua jopa sillä 6.3mm viilalla teroitettuna, muttei siitä saa niin hyvää kuin strand 5.5mm viilalla teroitettuna ja strandissa ei huomattavaa eroa 5.5 ja 6.3mm välillä.
Artolla ilmeisesti normaali tiheyksistä raivuuta kun ha päivässä tulee, 70-80 tuhannen keskitiheydellä ei tahdo tulla kuin 0.5ha päivässä.
Sen verran pitää ottaa kantaa jätkän mainitsemaan tilhin laiskuuteen, että ainakin 45kuutioisissa tilhi kiihtyy rivakammin ( nämä itse säätyviä malleja)
Tilhin kiihtyvyydessä ei ole mitään ongelmaa. Pitää vain osata sahata. Se on saha jossa pidetään kierrokset yllä kokoaja. Se on työmiehen saha. Kuka siellä nyt tyhjäkäynnillä sahailee.
puutuomas: ” Siinä ei tekniikat auta jos raivaamaan aletaan myöhässä.”
Tuossa lauseessa se tieto/taito – taikka sen puuttuminen ilmentyykin. Käytännössä : Mitä vaikeampi kohde on, sitä suurempaa osaa näyttelee työskentelytekniikan hallinta. Yksi ja sama liike ei ole ratkaisu puilla, jotka kaikki ovat yksilöitä.
On mielenkiintoista seurata – jos pääsee sellaiseen tilanteeseen, kuinka erilaisilla takniikoilla ”opetuslapset” poistavat samanlaisesta puustosta samanlaisia puita. Joskus keskityin niin voimakkaasti hieman kankeamman oppilaan tekniikkaan, että pyöritin omaa lantiotani mielestäni oikeaan suuntaan, vaikka olin kymmenen metrin päässä oppilaan takana,
Tekniikka pitää olla hallussa, ilman muuta, mutta se ei tee myöhästynyttä th kohdetta oikea-aikaisen vertaiseksi käsittelynopeudeltaan, vaan työ väkisinkin hidastuu ja paljon.
Olenkin sitä mieltä että valitettavasti ammattikoulujen opettajiksi ajautuu usein miehiä jotka ei ole kyseistä ammattia harjoittaessaan oikein pärjänneet niin ovat sitten jotenkin ohjautuneet opettajiksi ammattiinsa. Siitä ilmeisesti on tullut sanonta alalle kuin alalle: työ tekijäänsä opettaa.
Mielestäni opettajien vaatimustasoa pitäisi nostaa ja palkkaus sellaiselle tasolle että sinne hakeutuisi vain alansa huipputekijät (eikä puhujat) ja maksimi aika opettajan virkaan 5v jonka jälkeen palattava takaisin oikeisiin alansa töihin vähintään yhtä pitkäksi aikaa, niin ainoastaa sillä tavalla opettajat tietäisivät uusimmat asiat siitä alastansa mitä opettavat ja etenkin sen että miten sitä nimenomaista työtä tekemällä voi menestyä ja päästä jopa opettamaan muita.
Mukava yllätys oli CMT-merkkinen halpa kovapalaterä. Otin kokeeksi koska sahattavalla alueella paljon pienikokoista pihlajaa, joka tunnetusti lisää teroituksen tarvetta.
Sahattu nyt noin 40 tuntia ja omapäisesti olen vääntänyt haritusta muutaman kerran.
Tällä mennään vielä viitisen hehtaaria. Katsotaan sitten asiaa uusiksi. Onko Strandin kovapala hintansa arvoinen
Senverran on kyselty myös metsänhoitoon liittyvistä asioista että hieman omaatuntoa jopa kolkuttaa kun ei ole kerennyt kaikkien kysymyksiin perehtymään, enkä siksi vastaamaan työkiireistä johtuen. Se on mihin totuttelee, 560sthilhi v-klingan225 terällä,tuplahampaiseksi teroitettuna oli kyllä mulle sopivin yhditelmä. Huskun autotune kyllä vei, hetkellisesti, kovalla vesisateella voiton mukavien lämpökahvojen takia mutta alaa ei oikein sillä meinannut sthilhin tahtiin tulla ja bensaa paloi 1 ja1/2 kertaisesti. Että jos tankkipalkalla urakoisi niin husku, ehdottomasti.
On positiivista, että kovapalateristäkin alkaa nyt olla enemmän käyttökokemuksia. Muutama vuosi sitten keskustelusta ei tullut oikein mitään, kun peltiterät alkoivatkin ainakin joillakin pysyä terävinä jopa viikkoja, parhaimmilla jopa vuosia! Muutamilla alkoikin sitten jatkuva kiveen sahaaminen, mutta luokoa tuli siitä huolimatta vähintään hehtaari päivässä. Kovapalaterä on hyvä juuri niissä kohteissa, missä tavallinen terä tylsyy turhan nopeasti, esim. hiekkateiden laidat ja ne pihlajikot.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.