Keskustelut Puukauppa Rajaatteko itse leimikon?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
  • Rajaatteko itse leimikon?

    Rajaatteko suoraan firmalle myydessänne itse leimikon vai annatteko ostajalle avoimen valtakirjan valita leimikon rajat?Onko tavanomaista,että  yksi tarjouksenantaja jo nauhoittaa alueen.?Eikö metsäsuunnitelman kuviokartta riitä tarjouspohjaksi?

  • pikkutukki

    Kerran merkkasin , ostomies soitti , että äkkiä nauhottamaan moto tulossa ite en pääse , venytin kesäleimikon kunnolla suolle . Ei ole tarvinnu lähteä toista kertaa …

    Pete

    Kyllä itse rajaamalla voi tienata aivan kuten makarov tuolla aiemmin totesi. Metsäsuunnittelu on valitettavan epämääräistä ja toki niin ovat omalla kohdalla kuviotkin varsinkin Etelä-Suomen suojuspuu/harsinta alkuisissa metsissä. Kyllä ne pitää rajata itse tai lopputulos on jokseenkin hölmö. Motokuskin ohjeistaminen on myös tärkeää. Esimerkiksi kuvion rajoilla otetaan ei hakkuussa olevan kuvionkin puolelta lähes aina jotain pois kuten harsuuntuneita kuussa, ylispuukoivuja jne. Rinteisiin ei jätetä paahteeseen kuusia, koivua ei jää jättöpuuksi (paitsi tekopökkelöitä) jne.

    Täällä jos jättää jättöpuut meikkaamatta niin huonolla tuurilla lopputuloksena voi olla kymmenien haapojen (isoja!) jättöpuuryhmä. Ei ei, niin paljon on tätä ”monimuotoisuutta” monella kuviolla, että kaikki jättöpuut täytyy merkata. Sitten on helppoa ohjeistaa että vain merkatut puut jätetään pystyyn. Sitäkin ohjetta täytyy valvoa.

    Ei niin ettenkö jättöpuita jättäisi, mutta joku tolkku niidenkin kanssa. Haapaa en jätä kuin jonkun ryhmän jonnekin kallion alle louhikkoon. Raidat ja isot lepät jää aina pystyyn. Koivuja ei yhtään.  Jokin ”pakottava tarve” on jättää myös leimikon isoin tai muutama isoin mänty pystyy. Ne pysyvät lähes poikkeuksetta pystyssä hakkuun jälkeenkin. Ilmeisesti valtapuut ovat niin tuuleen tottuneet ettei niitä mikään kaada paitsi laho sitten aikanaan. Tai moto sitten seuraavassa päätehakkuissa 50v päästä 🙂

    metsä-masa metsä-masa

    Maisema arvo on myös rahalliseen arvoon verrattava arvo !

    Hakkuulla käsitelty ja muokattu alue voi myös olla silmää hivelevän ”kaunis”. Silloin viljelytoimenpiteet on tehty hyvin ja ajallaan, muokkaus jälki on näkyvissä vain pienen välivaiheen kokonaiskierrossa.

    Käsitelty hakkuualue ei aina miellytä kaikkia, mutta arvostelijalla voi silloin olla alkavaa haikeutta, kun naapuri on tehnyt hakkuulla metsätiliä.

    Jätkä

    Raidat ja isot lepät? Mistä löytyy metsäfirma, joka hakkaa raitoja ja isoja leppiä? Miksi motokuski niitä hakkaa – huvikseen vai?

    Kun tehdään kauppaa kuviosta, josta tulee noin kymppitonnin kantohinta, kuinka sen saa liputtamalla nousemaan ”viisi tonnia”? Jos sellainen salaisuus minulle kerrottaisiin, niin alkaisinpa vielä leimikoiden liputtajaksi.

    Jos minä myyn tuosta viljellyn koivikon pystyyn ja siihen ujutan viiden hehtaarin kuusikon harvennuksen mukaan, josta kuitupuuta tulee 500 kuutiota, niin tienaanko minä liputtamalla niistä saadun kantorahan?  EN TODELLAKAAN. Vaan minä myyn omaisuuttani huonolla hinnalla firmalle.

    Metsuri motokuski

    Ei varmaankaan kannata tuohon prosenttiosuuteen tarttua. Kyllähän hyvä nauhoituksella voi puustomäärää kasvattaa ja kuvioita järkeistää. Uskon että ihan oikeasta asiasta omistajat kirjoittelee. Olen itsekkin aika monessa paikassa huomannut kun pieniä soiroja on jätetty aukkojen laitoihin tai pieniä aukkoja on tehty jälkikäteen kun osa metsästä on rajattu aukon ulkopuolelle, Niitä sitten ollaan käyty korjaamassa kun alueella on harvennuksia tehty. Joskus on myös osia harvennuksista jätetty tekemättä ja oijottu kuvioita. Syitä en tiedä. Joskus tuntuu kyseessä olleen kuskin laiskuus tai kiire ja joskus varmaankin risukkoisuus. Minusta on hyvä että isännät osallistuvat nauhoituksiin.

    Jätkä

    Mutta : Onko se tienaamista, kun myy omaisuuttaan pois?

    Otetaan esimerkki: – Ostetaan talo sadallatuhannella ja myydään se aika pian yhdeksälläkymmenellä tuhannella!

    Vastaavasti jos on ostanut sadallatuhannella ja myy sadalla kahdellakymmenellä, tienaa sen kaksikymmentä, josta joutuu maksamaan veroa.

    Ei sillä, että luopuu omaisuudestaan halvalla, voi tiebata mitään, koska se kirjanpidossakin on toiselta momentilta pois.

    pihkatappi pihkatappi

    Firman ukko pyöritteli silmiään, kun selitin että avohakkuun kuvionraja tulee tähän, missä keskiläpimitta jää 23 cm:n luokkaan ja alle. Ei varmaan ollut ajatellut, että myyjä haluaa optimoida metsänsä tuoton hakkuuttamalla vain puut joissa tukkisaanto on kunnollinen. Tuolloin hakkaamatta jäi 1,5 ha alue, joka arvokasvaa laatunsa takia melkoisesti. Mutta rajaan jopa 0,3 ha hakkuun ulkopuolelle, ikinä ei ole kuvio jäänyt hakkaamatta pienuutensa takia, kunhan samalla hakataan sitten useammalta kuviolta kelpo määrä. Toisaalta ymmärrän kyllä, että huonolaatuinen puusto hakataan vaikka 02 kehitysluokkaisena aukon laidasta. Ei tämäkään asia ole mustavalkoista, monella lailla voi toimia ja onnistua tai epäonnistua, miten sen sitten laskeekin.

    koillis lappi

    Metsä-masa.Tarvi aina naapurin metsiin kurkistella.

    Yläharvennuksella menny kymmenen vuotta ja pientä haikeutta on hakkuun jälkeen jäänyt.Mutta,aika parantaa.

    Makarov

    Minusta jätkä ei ois tienannu talokaupassa mitään. Sinähän möit vaan talon. Luovuit omaisuudesta halvalla. Eihän sillä voi tienata. Sehän on sinun omaisuudesta pois.

    Jos ostat metsätilan 150 000 ja myyt puuta pikaisesti 185 000. Silloinkin on vaan luopunut omaisuudestaan halvalla eikä sillä voi tienata.

    Ei aivan aukea tuo jätkän logiikka meikäläiselle.

     

    Jätkä

    Aukesihan se sinulle, paitsi tuossa metsätilan kaupassa minulle jää metsätila, ja puista sain 35 tuhatta ylimääräistä, josta menee hieman veroa sen 35 tuhannen osalta.

    Peräkammaripojat vaan näyttää olevan sitä mieltä, että kun myy omaisuuttaan, niin tienaa. Minusta vasta silloin tienaa, kun saa siitä kaupasta voittoa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)