Keskustelut Metsänomistus Rajapyykin sijainti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)
  • Rajapyykin sijainti

    Tilusraja

    Pyytäisin kauemmin oman tilan kanssa työskenneiltä vastauksia muutamiin rajasta esiin nousseisiin kysymyksiin. Asiaa on varmasti käsitelty aiemminkin, mutta mielestäni myös tämä palsta saattaa osoittauta oikeaksi.

    Yksinkertaistettu esimerkki:

    Joskus vuosia sitten ehkä jopa ison jaon aikoihin pantiin maastoon kaksi rajapyykkiä (1 ja 2) merkkaamaan kahden eri tilan ”(P)ohjoinen ja (E)telän välisen rajan paikkaa. Myöhemmin pohjoinen tila jaettiin kahteen osaan uudella rajalla, joka leikkaa alkuperäisen rajan kohdassa 3 jakaen sen itäiseen (Pi) ja läntiseen (Pl) osaan. Maamittari laitatti leikkauspisteeseen pyykin 3. Asia vaikutta täysin selvältä.

    Pyykin 3 asennusksen luonteesta johtuen eroa teoreettisesti oikeaan linjaan löytyy aina, kun vain riittävän suureen tarkkuuteen mennään. Maamittareilla lienee aina ollut toleranssit siitä mikä on hyväksyttävä tarkkuus. Vertailumittausten puutteen takia virhettä ei ole aiemmin huomattu.Nyt mittausmenetelmien oleellisen paranemisen takia vanhoja virheitä alkaa löytyä.

    Mikäli maanmittari asensi pyykin 3 liikaa etelään seurauksena hänen virheestään on pohjoisten tilojej Pi ja Pl yhteisalan suureneminen entisestä. Vaikutta eteläisten tilan omistajista epåreilulta. Mikäli pyykki 3 sijoittui liikaa etelään, menetti tila E osan pinta-alastaa eli tilan E pinta-ala tilan P jakamisen takia. Ei vaikuta hyvältä tämäkään tapaus.

    Kysymyksiä:

    1) Ennen sanottiin pyykin olevan kuten se pantiin, eli maastossa olevan pyykin sijainti määrää tilan rajojen rajojen päätepisteiden sijainnit. Päteekö sama edelleen, vaikka selkeä virhe jonkin pyykin sijainnissa kyettäisiin osoittamaan.

    2) Voiko tilanomistaja ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin vanhan virheen korjaamiseksi? Jos voi niin millaisiin?

    3) Onko maanmittaushallituksella tai muilla yhteiskunnan toimielimillä oikeus tahi velvollisuus pyrkiä korjaamaan nyt esiintulleita virheitä?

    4) Miten on tilanne, jos virheelllisesti asennettu pyykki katoaa? Mihin maanmiitarit asentavat uuden pyykin? Entistä virheellistä sijaintia tavoitellen vai pyrkien virheettömään suoritukseen nykyaikaisilla välineillä?

  • Jätkä

    Annelilta terävä ja nykyaikaan sijoittuva mietintö. Miksi pyykkejä pitäisi siirtää paikalta, jossa ne ovat rauhassa saaneet olla herra ties kuinka kauan. Merkitään vaan papreihin ja arkistoihin tieto, mikä on pyykin virallinen paikka ja missä se on nyt.

    Kävimme vastikää rajoja, kun oli lohkaisusta kysymys. Maanmittaaja oli GPS-laitteineen ja oli kaikki osapuolet mukana, kun päätettiin, että pyykin paikka on tuossa.Siihen lyötiin putkipyykki, mentiin seuraavalle – sama juttu ja niin edelleen.Yksi pyykki oli järven rantahetteiköllä oleva puupyykki. Kone sanoi, että se on tässä ja siitä inssi veti puupaalun maan sisältä, siinä oli kovelilla tehdyt merkit, jotka olivat myös papereissa. Paalu painettiin takaisin odottamaan seuraavaa kertaa – ehkä sadan vuoden päästä. (Tarkkuus oli varmaan alle sentin luokkaa)

    Kyllä nykyään on jopa maanmittauslaitoksen virkamies asiallinen ja fiksu. Ja tosiaan oli yksin liikkeellä Jyväskylästä, oli hänellä kyllä ainakin toinenkin lohkominen samana päivänä.

    ate

    Vastaan tässä vielä Lasselle tuosta rajan mutkittelusta:

    Minulla on pitkähkö isojaon aikainen tilanraja, jonka varrelle on rajankäynnissä asetettu ns. viisarikiviä osoittamaan rajankulkua. Jos kulmapyykkien välille vedetään suoralinja, niin voidaan todeta, että osa ns.viisarikivistä ei ole rajalinjalla, vaan rajankäynnissä vedetty raja on tosiasiassa hieman mutkalla. Tämä on todettu tarkkuusgps:llä tehdyissä mittauksissakin. Maanmittarin kanta asiaan kysyttäessä oli selvä. Raja kulkee siten, kuin se on maastoon merkitty rajankäynnin yhteydessä. Rajan ”oikaiseminen viivasuoraksi” vaatisi kuulemma uuden rajankäynnin, jossa rajankulku määriteltäisiin uudelleen.

     

     

     

     

    Nimetön

    Varmaan näin kuin ate sanoo. Pitäs vaan välttää ettei uusia mutkia tehdä poikkipyykkein mukaan.

    Omassa pitäjässä eräässä kohtaa monta todella kapeaa ja pitkää sarkaa  rinnakkain jossa aloitetiin rajankäynti eräällä rajalla jostain syystä. Rajankäynnissä huomattiin hyvin pian että jos raja vedetään maastossa viivasuoraan niin kuin kartassa niin kapea sarka katkeaa lähes tykkänään. Rajankäynti todettiin mahdottomaksi useamman kapean saran ollessa rinnakkain ja rajankäynti lopetettiin ja hyväksyttiin maastoon merkatut kaarevat sarat.

    hemputtaja

    Veikkaan, että tuo pyykin pysyminen on pääsääntö, paitsi tapauksissa joissa paikalla touhuilee pohjoisen konemies. Silloin ne pyykit tuppaavat katoamaan.

    Tuosta alkuperäisestä tapauksesta veikkaa, että tilanne on muistissa alkuperäisissä rajankäyntipöytäkirjoissa ja -kartoissa. Jos 1 ja 2 pyykin väli on pöytäkirjoissa suora kuten alunperin piti, on se sitä melko varmasti edelleen. Välipyykkikin on luultavasti mainittu linjalla 1 – 2 olevaksi.

    Kopio alkuperäisistä asiakirjoista löytyy usein aika helposti maanmittaustoimistosta. Viimeksi oli jopa aika halpaa huvia.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ate:

    ”Rajalinja 1-2 säilyy entisellä paikallaan, vaikka pyykki 3 olisi asetettu sivuun tuosta rajalinjasta. Pyykin 3 ja sen parina olevan esim. nro 4 välinen rajalinja loppuu siis rajalinjalle 1-2 olipa pyykki 3 kummalla puolella tahansa.”

    Saman vastauksen sain kun naapurin tilaa jaettiin ja tilani rajalle pantiin näitä poikkirajan pyykkejä. Maanmittari sanoi että ne määrittävät vain sitä poikkirajaa, eli se tilojen välinen raja määräytyy niiden pyykkien mukaan, jotka sen alunperinkin määrittivät. Nämä poikkirajapyykit asetettiin kyllä gepsillä tarkalleen tälle pitkälle rajalle, joten käytännön rajan aukipidossa ne ovat kyllä apuna, vaikka niillä on virallinen asema vain niiden poikkirajojen suhteen.

    Ate:

    ”Varsinkin vanhoilla pitkillä rajalinjoilla on ns. välipyykkejä ja viisarikiviä osoittamassa rajankulkua. Näiden pisteiden kautta raja kulkee ja rajassa saattaa siten mittausvirheistä johtuen olla loivia mutkiakin verrattuna “kulmapyykkien” väliseen suoraan linjaan.”

    Näin asia minullekkin selitettiin. Suolla viisarikiven asemesta on käytetty kahta vierekkäistä kuusen seivästä, jotkas tietenkin lahoavat, mutta suosta löytyy kuitenkin ne tumpit, jotka eivät ole veden alla lahonneet.

    Pohjanmaalla nuo viisarikivet ja viisariseipäitten kannot ovat yleensä kadonneet, kun ojituksissa on yleensä rajalle vedetty oja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Meillä koukattiin viisareitten ja puupyykkien kohdalle kiertomutka, koska isännät päättelivät, että vedellä on notkea selkä.

    hemputtaja

    Lainaus Jätkältä: ”Meillä koukattiin viisareitten ja puupyykkien kohdalle kiertomutka, koska isännät päättelivät, että vedellä on notkea selkä.”

    Tämä se on se toinen pääsääntö. Usein vain huomaa ja erityisesti pohjoisessa, että siinähän se viisari tai pyykki möllöttää (aura)ojan penkassa. Myös tapa ajella pitkin rajalinjoja on tehnyt pahaa jälkeä pyykkien ja viisareitten joukossa.

    Pyykkien ja viisareiden katoamista on auttanut kovasti sodan jälkeinen kiire. Pyykki saattaa olla joku pään kokoinen murikka rehevässä pajupuskassa.

    Visakallo Visakallo

    Tästä on ollut ennenkin puhetta, että punaiset heijastinkepit eivät paljoa maksa, eikä paina, eli kun jollain maansa rajalla liikkuu, kannattaa pyykit merkata. Siinä ei kannata surra, että naapurikin saattaa hyötyä merkkauksesta. Halvimmankin maanmittaustoimituksen hinnalla ostaa aika monta sataa heijastinkeppiä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Hemputtaja:

    ”Pyykkien ja viisareiden katoamista on auttanut kovasti sodan jälkeinen kiire. Pyykki saattaa olla joku pään kokoinen murikka rehevässä pajupuskassa.”

    Minulla on yksi sodan jälkeen erotettu pikkupalsta, joka on lohkottu lisämaaksi valtion maista. Siinä on vastaavia lisämaapaloja paljonkin, eikä pyykit todellakaan ole mitään pikkukiviä pajupuskassa. Pitkiä, jopa yli metrin mittaisia porakiviä kaikki.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    uudehko metsänomistaja

    Vastauksista saa käsityksen, että miksi niitä pyykkejä yleensä metsiin asetetaan. Niiden paikalla ei tunnu olevan suurta merkitystä ja ne voivat jopa antaa virheellistä infomaatiota. Niitä katoaa ja niiden uudelleen asennus on turhaa työtä.

    Ei muuta kuin jokaisen rajan sijainnista tietoa tarvitsevan on hankittava kunnon GPS, siihen ohjelma maanmittauslaitokselta ja kaikki moiset ongelmat ovat kerralla poispyyhittyjä.

    Tietysti maanmittauslaitoksen olisi hankittava vuorenvarmat turvatilat ja kopiot hallitsemilleen alkuperäisaineistoilleen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 44)