Keskustelut Metsänomistus Rajapyykin sijainti

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
  • Rajapyykin sijainti

    Tilusraja

    Pyytäisin kauemmin oman tilan kanssa työskenneiltä vastauksia muutamiin rajasta esiin nousseisiin kysymyksiin. Asiaa on varmasti käsitelty aiemminkin, mutta mielestäni myös tämä palsta saattaa osoittauta oikeaksi.

    Yksinkertaistettu esimerkki:

    Joskus vuosia sitten ehkä jopa ison jaon aikoihin pantiin maastoon kaksi rajapyykkiä (1 ja 2) merkkaamaan kahden eri tilan ”(P)ohjoinen ja (E)telän välisen rajan paikkaa. Myöhemmin pohjoinen tila jaettiin kahteen osaan uudella rajalla, joka leikkaa alkuperäisen rajan kohdassa 3 jakaen sen itäiseen (Pi) ja läntiseen (Pl) osaan. Maamittari laitatti leikkauspisteeseen pyykin 3. Asia vaikutta täysin selvältä.

    Pyykin 3 asennusksen luonteesta johtuen eroa teoreettisesti oikeaan linjaan löytyy aina, kun vain riittävän suureen tarkkuuteen mennään. Maamittareilla lienee aina ollut toleranssit siitä mikä on hyväksyttävä tarkkuus. Vertailumittausten puutteen takia virhettä ei ole aiemmin huomattu.Nyt mittausmenetelmien oleellisen paranemisen takia vanhoja virheitä alkaa löytyä.

    Mikäli maanmittari asensi pyykin 3 liikaa etelään seurauksena hänen virheestään on pohjoisten tilojej Pi ja Pl yhteisalan suureneminen entisestä. Vaikutta eteläisten tilan omistajista epåreilulta. Mikäli pyykki 3 sijoittui liikaa etelään, menetti tila E osan pinta-alastaa eli tilan E pinta-ala tilan P jakamisen takia. Ei vaikuta hyvältä tämäkään tapaus.

    Kysymyksiä:

    1) Ennen sanottiin pyykin olevan kuten se pantiin, eli maastossa olevan pyykin sijainti määrää tilan rajojen rajojen päätepisteiden sijainnit. Päteekö sama edelleen, vaikka selkeä virhe jonkin pyykin sijainnissa kyettäisiin osoittamaan.

    2) Voiko tilanomistaja ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin vanhan virheen korjaamiseksi? Jos voi niin millaisiin?

    3) Onko maanmittaushallituksella tai muilla yhteiskunnan toimielimillä oikeus tahi velvollisuus pyrkiä korjaamaan nyt esiintulleita virheitä?

    4) Miten on tilanne, jos virheelllisesti asennettu pyykki katoaa? Mihin maanmiitarit asentavat uuden pyykin? Entistä virheellistä sijaintia tavoitellen vai pyrkien virheettömään suoritukseen nykyaikaisilla välineillä?

  • uudehko metsänomistaja

    Hieman asiaa sivuava kysymys. Vuosia sitten EU päätti hankkia oman tarkan GPS-systeemin. Tietääköhän joku millainen on sen nykytilanne? Milloin sen odotetaan saapuvan yleiseen käyttöön  markkinoille?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Pitkiä kiviä tääläkin useinmiten,mutta kun iso metsäkone päälle ajaa on joko katkennut tai nujuun vinkssattanu.Siten se helpommin peittyy sammalien ym , sisään jatkossa.100kpl syksyllä ostin aurausviittoja,joilla olen rajapyykkejä merkannut,myös välikepittänyt n.150 m väliä kepeillä pitänyt,Jt merkin oltava,kestää aikaa.

    Visakallo Visakallo

    Onko tämä se sama GPS-systeemi, joka aiheutti maatalouspuolella pahanlaatuisen sotkun, kun samalla peltolohkolla alkoi olla kolmeakin eri pinta-alaa?

    jees h-valta

    Nythän jo esim. minulla on älypuhelimella aivan riittävän tarkka paikannusohjelma ihan puunostajan tarjoamana ilmaispalveluna. Kyllä on lähes sama onko maastossa kiviä tahi ei. Kartalla pysytään. Aikaa myöten maaston merkit menettävätkin merkityksensä. Mitään niillä tehdä.

    Lasse

    Minäki olen nähnyt pitkiä porakivejä pyykkikivinä mutta suvun miehet lohikin työnään porakivejä.

    Suomesa isojako kesti toistasataa vuotta niin varmaankin käytännöt pyykkein suhteen vaihtelee Suomessa aikalailla.

     

     

    Lasse

    Eurooppalainen navikointijärjestelmä Galileo on jo käytössä ja käsittääkseni toimii jotenki rinnan Ameriikkalaisen Gps kans. Galileon käyttöönotolla ja maataloudella ei ole mitään yhteyttä.

    Lasse
    Visakallo Visakallo

    Jesse: ”Kartalla pysytään. Aikaa myöten maaston merkit menettävätkin merkityksensä. Mitään niillä tehdä.”

    Mistäs ne Jessen kertomat rajan väärältä puolelta tehdyt hakkuut ovat sitten johtuneet?

    hemputtaja

    No joo. Kyllähän nuo Etelän nurkkakivet ovat useimmiten riittävän kokoisia, mutta tuolla Oulun ja Lapin läänissä koko kummasti pieneni. Sikäli ymmärrettävää kun ensin tassuttelet 1 – 5 km jänkään ja tehtävän palstan rajat ovat jotain 1 x 2 km. Olihan luultavasti hevosia ja poroja apuna, että ei se voinut ihan kantohommaa olla.

    jees h-valta

    Visakallo, sitähän tässä ihmetellä sopii. Kun tuntuu ettei konehemmot vaivaudu omia järjestelmiään katsomaan. Eikä hakkuun teettäjä rajoja merkkaamaan. Se mhy nääs.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)