Jos ei ihan vastaa omaa mukavuusaluetta, niin ainakin Eteläisemmässä Suomessa tuon palstan saisi realisoitua päätehakkuuhintaan pohjineen. Toki hyvinkin todennäköistä, että tuon ajatuksen julkituominen jättäisi perinnöttömäksi…

Voit pyytää tarjoukset  energiapuuharvennuksesta jo samantien. Jos alue on istutettu jo 15 vuotta sitten männylle, eikä aluetta ole kertaakaan raivattu sen jälkeen, niin lehtipuut ovat jo riittävän kokoisia energiapuukorjuuseen. Menevät hyvin kokopuuksi giljotiinikouralla. Nyt saisi vielä männikön pelastettua, mutta kymmenen vuoden kuluttua se ei enää onnistu.

Periaatteessa metsänhoito ja omistaminen ei kannata, eli ylihintaan myyntiin koko roska. Motokuskia ei kannata ottaa risukkoon riehumaan, tuloksena on leveita ajouria ja isoja koneen kääntöpaikkoja ja entinen taimikko. Koronavirus muuten tulee tuhoamaan suurimman osan ihmiskunnasta, jo senkin takia  risusvotat voi unohtaa, kiinaan tarvitaan haapalautaa ei sellua. Suomessa sähköverkot tuhoaa karunavirus. Mutta millä rahalla Forttumi olisi Saksasta ostanut suljettavia hiilivoimaloita, jos ei olisi verkkojaan myynyt. Pekka Haavistolla oli pitkän tähtäimen suunnitelma ihan selvästi, siinä on presidenttiainesta.

Käsittelyä kaipaava alue on ilmeisesti kemera-kelpoinen? Voihan alueen toki raivauttaa vieraallakin, sillä kemera-korvauksen ja verovähennyksen jälkeen raivauksen todellinen hehtaarihinta ei jää kovin suureksi. Itse olen nykyään teettänyt kaikki kemera-kelpoiset kohteet vieraalla, ja tehnyt omana työnä vain ne kohteet mihin kemeraa ei saa. Olen melko varma, että tässäkin tapauksessa niitäkin alueita tilalta löytyy. Metsänhoidossa pitää ratkaisuja tehtäessä aina lähteä omistajalähtöisesti, sillä hän maksaa aina nettokustannukset. Koneellista energiapuukorjuuta ei kannata pelätä, eikä sulkea vaihtoehdoista pois. Pyydä tarjoukset, ja varmista kemera-kelpoisuus. (Kun energiapuu korjataan talteen ja myydään, silloin kemera maksetaan korotettuna) Tässä tapauksessa kohteelle ei välttämättä jäisi kantohintaa energiapuulle, mutta eipä tule kulujakaan, ja korotettu kemeratuki 430 euroa / ha jäisi itselle.

Niin no sitähän voi kysyä tarjouksia a) raivaussahatyöstä ja vaihtoehtoisesti b) koneellisesta energiapuun keräilystä, sitten kun on lukemat tiedossa niin voidaan kommentoida lisää 😀 Harvalta tosin saa molemmista tarjousta.

Kun palsta ei ole oma, niin en viitsisi hirveästi talkoita tehdä. Tärkeintähän tietysti on, että sinne jää sellainen 900 tervelatvaista puuyksilöä jotenkuten tasaisesti. Millään muulla ei ole mitään väliä (no okei, kasvu tietysti hidastuu, mutta elämä on), koska niistä puista tehdään kuitua tai energiapuuta muutenkin. Eli jos voimat ovat vähissä, niin kannattaa ensin tsekata, että näitten elämä on kunnossa, ja perkailee välit sitten myöhemmin.

Ylipäätään olen välillä katsellut ihmisten raivausjälkiä esimerkiksi vähän epätasaisissa männyntaimikoissa. Yleensä ne kaikki pienet taimet vedetään raivurilla iloisesti nurin, vaikka ne eivät enää juuri vaikuta siihen, kuka ”menee jatkoon” keskinäisessä kilpailussa. Samalla taas ne isoksi kasvaneet tupsaat voivat jäädä turhan tiheiksi, koska ei huomata katsoa sinne latvaan, että siellä kaksi samankokoista männyntainta kinnaavat keskenään.