Kasvatusajan jatkaminen koivulla ei ole kovin hyvä ratkaisu. Voi käydä niin, että lisämoteista saatu hyöty sulaa lisääntyvään tyvi- ja oksalahoon. Suurentunut latvaläpimittavaatimus on pienentänyt tukkiprosenttia rajusti. Ensiharvennus on tehtävä 15-20 vuoden iässä, ja seuraavat harvennukset 10 vuoden välein periaatteella aina puolet pois. Nykymenetelmillä koivun päätehakkuu on jo 40 vuotiaana.

Mitä olen Kymenlaakson moreenimailla katsellut jopa hies kasvaa kuin ”hullu” aivan komeisiin tukkimittoihin. Eli aivan selvää tuo Glan ilmavuusvaatimus kyllä. Kyllähän siellä kuusikin kasvaa mutta ei niin selkeästi rajummin kuin koivu satakuntaan verrokkina. Mutta joku seikka kuitenkin kiinnitti huomiota näiden epätyytyväisten kirjoituksista. Ja se on se Kulmunin mainitsema elitismi eli vain rahasumman suuruus säväyttää. Ei siinä kasvatusiät eikä sellaiset tekijät kuin epäsopivassa maaperässä kasvatus ole kuin saman ongelman kärjistämistä. Eli kun se tukkiprosentti jää huonoksi. Kun siitä tulee suokuokalla tilille kertarykäisyllä rahaa. Olisko ennemmin kannattanut sitten jättää ne peltoheitot joutavaa kasomaan, sitä tarinat ei kerro. Ja miksi annoimme sitten aikanaan koivun latvaläpimitan nousta, eihän siitä ketään älähtänyt. kun taas kuusella ja männyllä meteli on ollut aivan hirveä näilläkin keskusteluilla. Että edelleen, meihin juurrutettu koivuviha pysyy niin kauan voimissaan kun yksikin kuusennäre saadaan keinoja kaihtamatta jotenkuten kasvuun. lannoitesäkkejä ja raunduppia lisää vaan!

Jos Visa olet sitä nelikymppispäätehakkuuta käyttänyt niin oletko laskenut nk. pitkän aikavälin eroja esim. kuusen ja koivun välisellä rahan saannolla. Onko se tukkiprossan pudotus pitkässä juoksussa kuuseen verrokkina kuitenkaan niin olennainen tekijä kun lasketaan joku tietty aikajana metsän kasvatusta. Vaikka esim. 80 vuotta. Kasvun ero kuitenkin on koivun puolella. Toki kuuskkoa manipuloimalla kuten lannoituksella saadaan rajuakin kasvua mutta, muutta… Ainakin oletan Koskitukin maksavankin koivutukistakin jotain, en tosin voi kokemuksesta sanoa.

Jesselle vastaan, että miksi otit nyt tuon 80 vuotta käyttöön? Silloin kun ollaan samantasoisissa olosuhteissa maapohjan ja hoidon suhteen, koivun kiertoaika on 40 vuotta ja kuusen 60 vuotta. Vain männyn kiertoaika on 70-80 vuotta.

Jalostettu Raudus kasvaa hyvällä pohjalla aivan hurjaa vauhtia. Ja koivu on siitä veikeä puu, että mitä paremmin se kasvaa, sitä parempaa laatua siitä kehittyy.

Jos pituuskasvu on keskim. metrin luokkaa / v – ja paksuuskasvu vaatimattomasti ilmaistuna yli 1 cm / v, ollaan jo kaksikymppisessä koivikossa D 1,3 metrissä yli 20 senttisissä rungoissa.

Visakallo totesi, että hoitotarve on suurempi kuin kuusikossa, mutta esim Enska tulee kaikilla kotimaisilla puulajeilla jossain vaiheessa ja koivun kasvatus nuorena hyvälaatuiseksi edellyttää, että tiheys on riittävä tyviosan karsiutumisen takia.

Jos tavoitteena on laatutyvien hyvä määrä ja -hinta, edellyttää se huippukoivikossa tyviosan pystykarsintaa laatutyvien osalta.

Kolmikymppisenä koivut ovatkin jo 30 – 40 senttisiä, jolloin Koskitukkikin jo kernaasti ostaa tukkileimikon avohakkuun hinnalla.

Koivun kasvatus on käytännössä taitolaji, eikä kasvattaja saa myöhästyä harvennustensa kanssa, mieluummin hieman etuajassa, kuin vuoden myöhässä.