Keskustelut Metsänhoito Rauduksen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 174)
  • Rauduksen kasvatus

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

  • jees h-valta

    Olen edelleen ja tulen olemaan vankasti sitä mieltä että lähes kaikki puulajit joita suomessa jalostetaan ovat aivan vertailukelpoisia talousanniltaan kun mennään valmistusajan mukaan eli lasketaan hiukan pidempi aikajana eli vaikka tuo ihmiselle kunnioitettava 80 vuotta. Kun lähdetään nollapisteestä liikenteeseen eli puhtaasta aukosta on lähes sama mitä siinä kasvattaa niin kasikymppisenä aika samoilla rahapahnoilla on vehdattu. Tarkoitan nyt jalostuskelpoisia puulajeja joiden jalostusmääräkapasiteetti ei rajoita esim. ostointoa. Myös hieskoivu ja haapakin mukaan laskien. ja tietenkin korko!

    MaalaisSeppo

    Koivut suunnilleen 3 ha:n alalta. Puolisen ha oli koivutonta. Arvioisin, että ylispuisen koivikon alalta lähti puuta n 720 m3. Koivutukin keskihinta oli 56€/m3. Harvennustulojakin ko alalta on tullut 2009 n 3000 €/ha. Lisäksi edellisen omistajan harvennuksessa n 1000€/ha.

    Alaahan ei 1961 tarvinnut muokata eikä istuttaa. Myrsky hoiti homman.

    Puuki

    Meillä on maisemat liian hienojakoiset ra-koivun laajempaan kasvatukseen. Yksi peltolohko kasvaa istutettuja ra-koivuja ja eh-ikästä 16 vuotiaana joka on näillä korkeuksilla aikaista.  Parhaita ra-koivulle on juuri ne keskikarkeat rehevät rinnemaat jolla MS:kin sai kelpo sadon koivikosta.    Hienojakoisemmilla mailla kuusi kasvaa paremmin.

    60 vuoden päästä saatava 60 € vastaa nykyarvossa 10,18 € :a , jos korko on se tavallisin käytetty 3 % .    Kuusen tukki% kasvaa nopeasti n. 50 kasvatusvuoden jälkeen ~ 2-kertaiseksi  20 vuodessa.  Mutta koivikon aikaiset tulot luultavasti kompensoi sen jos päätehakkuu on jo esim. alle 40 vuoden iässä ja kasvupaikka & muut olosuhteet on olleet sopivia koivulle.  Peltokoivikon heikko laatu saattaa heikentää tulosta.   Parhaat koivuthan kasvaa sekapuina havupuiden joukossa.     Koivun etu (myös männyn) on kuusta parempi kyky selvitä ilmastonmuutoksen tuomista haitoista. Sekapuustoilla on tod.näk. paras tulevaisuus odotettavissa sen suhteen.

    Vanerikoivutukilla on heikko hinta mutta ei se tukin hinta ole kuusellakaan paranemassa vaan päin vastoin.  Ainakin pari ostajaa käyttää alennettua hintaa kuusitukille mittavaatimuksia muutettuaan.  Samanlainen muutos kuin koivutukilla vähän aiemmin.  Laatutyvistä pitäisi maksaa niiden jalostusarvoa paremmin noudattelevaa hintaa. Koivulla ja männyllä varsinkin ero on iso lopputuotteiden hinnoissa.

    Visakallo Visakallo

    Joku varmasti nyt ajattelee, että olen jotenkin koivukielteinen. Siitä ei ole kysymys, vaan puhtaasti puumarkkinoista. Kun päätehakkuussa koivikon mottimäärä hehtaarilla on 350 kiintoa, ja kuusikon 500 kiintoa, koivikon tukkiprosentti 70% ja kuusikon 90%, koivutukin erikoistyvillä korjattu keskihinta 60 euroa ja kuusitukin sorvitukeilla korjattu keskihinta 70 euroa, niin eipä siinä koivikon nopeammalla kiertojalla kovin paljoa juhlita. Sekin tahtoo unohtua, että nopeampi kiertoaika tuo nopeammin eteen myös uudet uudistamis- ja hoitokustannukset. Koivikko on lisäksi varjeltava hirviltä ja pystykarsittava. Lisäksi koivikon harvennuksista kertyy alle 100 mottia enimmäkseen kuitua, ja kuusikon harvennuksista 150-200 mottia, josta puolet tukkia, niin laskekaa ja käyttäkää sellaista korkoja mitä pidätte sopivana. Puunkasvatuksessa kaikkein tärkeintä on olla itselleen ehdottoman rehellinen.

    Visakallo Visakallo

    Viimeisten uutisten mukaan kuusitukin ja energiapuun hyvä kysyntä ja -hinta ovat olleet positiivinen yllätys. – Visakallokin hymyilee!

    Gla Gla

    Visakallon lukuihin koivu vs kuusi on lisättävä myös taimen hinta, joka on koivulla puolet kalliimpi kuin kuusella. Jos Jessellä olisi käytössä jokin muu kuin nollakorko, koivun lyhyempi kasvatusaika kyllä hiukan tuota eroa tasaisi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koivikonkin voi perustaa kylvämällä jalostettua siementä, mutta minulla ei ole kokemusta miten tuo mahtaa onnistua.

     

    Puuki

    ~ suurinpiirtein nopeasti laskien Visakallon koivikon ja kuusikon kasvatus antaisi saman tuloksen, jos korko% on 4- 5 välillä . 5 %:n koroilla koivikko kannattasi jo selvästi paremmin, jos päätehakkuiden ero olisi 20 vuotta ja hinnat pysyisi samoina ja aloituskulut ei olisi koivikossa juuri yli 1000 €/ha kalliimmat.  Hyvin kestää laittaa koivikon uudistamiseenkin 40 vuoden kohdalla vielä lisäksi 1000  ja sen ylikin /ha  jos korko on 5 % .

    Koivun taimia tarvii vähemmän kuin kuusen taimia uudistettaessa.  Kovin  ravinteisessa paikassa kannattaa laittaa paremmin täystiheä taimikkokin kuin vähän heikomman kasvupotent. mailla.   Jos saa säästettyä kuluissa esim. kylvämällä tai luon.uudistusta apuna käyttäen aina parempi niillä paikoilla joilla se sopii ja on mahdollista.  Sitä suurempi vaikutus lopputulokseen mitä pidempi kiertoaika.  Hirvet tietysti rajoittaa hankalasti koivun kasvatusta. Itselläni söivät yhden pienen aukon ra-koivut yhettömiin kerran. Hirvet ja jänikset ; niille kelpaa liian hyvin ra-koivut. Taimien suojauskulut ei saisi  nousta liian suuriksi.  Ilmaiset aitatarpeet tm. taimisuojat olisi asiaa koivu-ja mäntyviljelmilläkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos taas Puuki! Näin minäkin aivan tuntumalta epäilin, että korkealla korkovaateella saattaisi käydä. On se pirunmoinen keksintö se korko.

    Puuki

    ^  Ei se korko vielä mittään mutta se koronkorko, sehän se vänkä on.  Vähän kuin autiolle saarelle haaksirikkoutuneelta kysyttiin, että oliko se oma p.. ka pahan makusta syödä , kun ei muutakaan ollut , niin tämä vastasi, että ei se p.. ka niinkään vaan se p..kan p..ka, se se oli pahan makuista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 174)