Keskustelut Metsänhoito Rauduskoivu rannikolla

  • This topic has 10 vastausta, 10 voices, and was last updated ago by Rukopiikki.
Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 10 total)
  • Rauduskoivu rannikolla

    Tagged: 

    Hei.

    Rauduskoivua koskevissa tietolähteissä sanotaan että rauduskoivu ei viihdy rannikolla. Mielenkiinnosta kyselisin onko palstalaisilla tietoa miksi on näin. Sen olen itsekin pistänyt merkille että järeät koivikot ovat rannikon (n.20km merestä) tuntumassa olevalla ostopalalla harvassa ja suurelti koivut ovat hiestä ja rungoltaan mutkaisia.

    Osin voi toki kyseessä olla hoitamattomuuskin, eli koivikkoihin ei juuri ole menneinä vuosina panostettu ja ovat saaneet kasvaa oman onnensa nojassa mutta jokin muukin lienee syynä.

    Maalaji on varmaankin yksi syy. Hienoa saves ainesta taitaa olla rannikolla enemmän vaikka maasto muutoin olisikin kivistä ja kumpuilevaa.

    Olen myös miettinyt että onko ensimmäiset lumet syksyllä kosteampaa ja painavempaa sulan meren tuntumassa jolloin lumi aiheuttaisi koivun taimien taipumista useammin kuin sisämaassa.

  • narisija

    Juuri menossa enskaa polttopuuksi n. 0,5 ha koivikkokuviossa. Luulen ettei kuviolla ole ensimmäistäkään raudusta, ainakin vihtatarvikkeet joutui hieksestä ottamaa. Kuviosta Perämeren rantaan on n.7 km, hyvin harvassa vanhemmissakaan koivikossa raudusta havaitsee, muutamia tavannut kyllä hyvinkin lähellä rantaa. Peltoon istutetut näyttää kasvavan hyvin, jostakin syystä siemensyntyisiä ei hieksen seasta juuri löydy.

    Jätkä

    Ainakaan pohjavesi ei saa olla korkealla, jos haluaa Rauduksen menestyvän.

    Esim vanhoilla turvesoilla on kokeiltu koivua ja Hies kasvaa yleensä hyvin (Suokko)

    Raudus aloittaa hyvin, mutta ei taida yleensä nousta yli kymmenen metrin korkeuteen. (Latva putoaa)

    Nostokoukku

    Rauduskoivun on ilmavien, riittävän rehevien kivennäismaiden puu. Ei siedä seisovaa pohjavettä. Rannikoilla maat voivat olla kivisiä, mutta hienompi maalaji on liian hienojakoista.

    arto

    Mulla raudusta 700 runkoa kokeilussa. Kasvanut 40v alkaa olla tukki mitoissa. Istutettu suoraan peltoon harvaan menty ilman harvenuksis. Kasvaa nopeammin kuin lehtikuusi.

    Tolopainen

    Rauduskoivu on lauhojen lehtojen puu. Ei viihdy rannikon happamilla sulfaattimailla.

    Kuitupuunkasvattaja

    Terve Metsä -lehti taisi kirjoittaa muutama vuosi sitten, että Kokkola-Kajaani-Ylitornio -kolmiossa 90% koivusta on hieskoivua. Myöhemmin tutkijoilta tuli viesti, että sittenkin yllättävän iso osa koivuista on hies- ja rauduskoivujen risteymiä, vaikka ovat siis eri lajeja.

    Litorinameren alueella eli rannikolla rauduskoivua on kyllä, mutta huomattavasti harvinaisempana kuin hies. Oma havaintoni rannikkoalueelta  on, että mitä rajummin maaperää on käsitelty, sitä helpommin siihen tulee rauduskoivua siemensyntyisesti. Rauduskoivua löytyy mm seuraavista paikoista:

    – kalliomurskeen ottopaikka, pohja alkaa kasvamaan raudusta muutama vuosi kivenoton jälkeen

    – kalliomurskekasat, jos ovat koskematta vuoden tai pari

    – suoalueelle tehty iso valtaoja, jossa sinertävänharmaata alunamaata nostetaan penkaksi. Ruohokaan ei lähde heti kasvamaan, mutta raudus tulee sitten muutaman vuoden viiveellä penkalle ja kasvanut tukkimittoihin

    – metsäauraus, syväauraus, palle- ja piennarauraus. Jos on aurattu alueella, missä raudusta, on penkoissa helposti siementaimia

    – suon yli tehty penkkatie, turvetta lähes 2m. Penkkatien keskellä siellä täällä rauduksen taimia, joiden kasvukykyä tulevina vuosikymmeninä epäilen.

    Jostain syystä rannikolla on vähän luontaista raudusta, mutta rajun muokkauksen jälkeen niitä saattaa tulla luontaisesti.

    Korpituvan Taneli

    Minulla kaksi mersäpalstaa, toisella palstalla raudus ei menesty istuttamallakaan. Ei edes entiseen peltoon kivennäismaalla saatu kunnon rauduskoivikkoa. Eikä raudus leviä siellä luontaisesti, vaikka istutettua puuta on kyllä siementämään. Toisella palstalla maa on karua hiekkakangasta, mutta raudusta kuitenkin kasvaa ihan kotalaisesti. Siellä raudus on ainoana luontaisena koivuna ja leviää helposti avoimille paikoille

    Aiemmin kun asuin Kaskisissa, siellä kyllä, meren saaressa, raudus kasvaa pihapuuna ihan hyvin. En kyllä tiedä miten se siellä luonnonvaraisena menestyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Per SS kotti

    Tyrni sehän se  viihtyy rannikoilla

    Korpituvan Taneli

    Vaikka ei olekaan otsikon aihe tyrni, niin kerrottakoon kuitenkin.

    Tyrni viihtyy missä vain, esim pellossa, se ei sinänsä tarvise rannikkoa menestyäkseen, kuin yhden asian takia. Se on nimittäin hyvin huono kilpailemaan esim. ruohokasvien kanssa. Kun sitä kasvatetaan pellossa pohjanmaalla se tarvitsee ihmisen apua heinä- yms kasvien kanssa. Se kestää kuitenkin merivettä hyvin ja on aika vaatimaton muutenkin, kallionkolo riittää sille. Tästä syystä tyrni kasvaa rantakallioiden kupeessa ja ihan ulkoluodoillakin. Merivesi ja karut kalliot pitävät heinä yms kasvit pois sitä kiusaamasta. Sillä on siis oma turvallinen kasvupaikka, jossa muut eivät pysty kasvamaan, mutta tyrni kukoistaa. Tutkijat ovat löytäneet tuhansia vuosia vanhoja tyrnin jäänteitä kaukaa sisämaasta, muinaisten rantakivikoiden liepeiltä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rukopiikki

    Vanhoille sorakuopille tulee hyvin raudusta. Monin paikoin sitä näkee vain karuilla soramailla. Pohjois-Pohjanmaalla raudus on harvinaista ja voipi olla hiestä ylikin 95 prosenttia koivuista.

Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 10 total)