Uusi aihe näin vaalitiimellyksen keskellä. RELASKOOPPI! Metrin varsi ja sopiva hahlo vai 60 sentin vitja ja sopiva aukko siihenkin? Käsivarren mitta ja peukalo pystyyn kun ne molempien mitat tietää.Entä puuston pituuden arviointi?
Kyllä se vitja valmiilla levyllä on kätevä. Kummasti se vain tarttuu taskunpohjalle kun metsään käy taivallus.
Pituuden mittaustarkkuuteen on riittänyt kouliutuminen silmämääräiseen arviointiin…
Sanoisin, että molemmat ovat hyviä, tilanteesta riippuen. Ketjuvarrellinen kulkee taskussa näppärästi, kiinteällä varrella hahlo ei kenties heilu samaan malliin mittausta tehdessä. Metsäsuunnittelijoilla näkyy olevan käytössä onkivapa, joka toimittaa ppa-mittauksissa relaskoopin varren virkaa ja taimikkokoealoilla sen saa oikaistua neljän metrin seipääksi. Lisäksi varressa on cm-asteikko puiden paksuuksien hahmottamista helpottamaan.
Yleisesti käytetään relaskooppikerrointa 1: metrin varrella 20 mm hahlo ja vastaavasti 65 cm ketjuvarrella 13 mm. Tämä tarkoittaa sitä, että puoli metriä paksu puu tulee koealalle 25 m päästä, eli koealan säteeksi muodostuu 50 m ja pinta-alaksi liki 0,2 ha. Puolen hehtaarin palstalle mahtuu näin ollen nippa nappa kaksi koealaa, palstan muodosta riippuen.
Kun pohjapinta-ala alkaa olla neljänkymmenen kieppeillä, jää ykkösen kertoimella puita väkisin lähempänä olevien taakse ja lukematta. Sama tilanne on silloin, kun näkyvyys on huono esmes alikasvoskuusten takia. Harvapuustoisissa metsässä Pohjois-Suomessa tai laajempia siemenpuualoja etelämpänä arvioitaessa 0,5:n kerroin on hyvä.
Veistinkin tammesta käyttööni relaskoopin, jossa on kertoimet 1,2,3 ja 4. Enimmäkseen tulee käytettyä kakkosen kerrointa. Tuntuu nopeammalta mitata kaksi koealaa kun tähystää kaukaisia puita ja arpoa rajapuiden kanssa. Lisäksi pyörähtämällä kaksi kertaa samalta seisomalta eri kertoimilla, muodostuu käsitys ppa:n vaihtelusta eri etäisyydellä. Tasaisissa, hoidetuissa metsissä lukemat vastaavat yleensä toisiaan, vähemmän tasaisissa taas joutuu miettimään, mikä on se todellinen arvo.
Varmaankin metsäsuunnitelmia tehtäessä. Eihän sitä päivätyössä kukaan tarvitse. Jos harventaa ei osaa ilman relaskooppia niin metsään ei tarvii mennäkkään.
Relaskooppikerroen oes esmerkissä tällön 2. Taalukoeta ee tarvii soveltoo mitenkään vaekka saesit minkä kertoemen. Jokkaenen puu joka on isompi kun peokalo vastoo sitä suatua kerroenta ja justiisa peokalon kokosista voet laskee vaekka puolet mukkaan. Elikkä jos suat kertoemeks vaekka 0,5 ja suat laskettua että puita tulloo koeallaan mukkaan 20 kappaletta, voet tojeta että pohjapinta-alloo on 20×0,5=10 m2/ha.
Voep sen tehä noinnii, mutta ee siinoo mittää järkiä.
Pohojapintaalan kun releskuopilla tempassee, niin ”se on siinä”, ei ssiinnä kertoimija tarvii käättää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.