› Keskustelut › Metsänhoito › Riistahallinto este lupien (hirvenkaatolupien) myöntämiselle

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)

  • Riistahallinto este lupien (hirvenkaatolupien) myöntämiselle

    Lähetetty: 1.5.2015, 12:05

    Otsikon haulla löytyy asiaa hyvin kuvaava artikkeli (savon sanomat 30.04.2015). Puuntuottajien kannattaa ehdottomasti lukea. Mutta erityisesti sudenpelkoisten.
    Artikkelin allekirjoittaja on Alapitkän metsästysseura ry. Lapinlahdelta.

    Kyseinen seura on hakenut 5000 hehtaarin metsästysalueelleen 20 kaatolupaa, mutta riistanhoitoyhdistys on puoltanut kymmentä (10), jonka taas riistakeskus on riistasuunnittelija Teemu Lambergin allekirjoittamana hyväksynyt. Alueella on 33 hirveä (6,5/1000ha).

    Riistasuunnittelija Lamberg on antanut savon sanomille (SS 26.03.2015) lausunnon, että ”lupia ei haeta tarpeeksi”.

    Artikkelista:
    ” Vaikka hirvet kasaantuvat liikenteen kannalta vaarallisille alueilla, ei lupia tavoitekanta-ajattelun vuoksi voida myöntää. Vielä pahempia uhkakuvia tuovat uudet hirviTALOUSalueet, jossa Lapinlahti on osittain mukana SUSIvaltaisten, PIENEN HIRVITIHEYDEN alueiden, kuten Rautavaaran, Varpaisjärven ja Sonkajärven kanssa. SUSIVOITTOISTEN alueiden PIENET HIRVIkannat tasataan tavoitekannoiksi. Näin lupamäärät tippuvat entisestäänkin.”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 1.5.2015, 19:46

    Eikä tässä vielä kaikki!

    Alapitkän metsästysseura jatkaa:

    ”Hirvet aiheuttavat alueellamme myös RUNSAASTI vahinkoja puustolle. Ne tuhoavat mäkialueilta KUUSET propseista tukkeihin noin metrin matkalta. Karkoitteita käyttämällä ne siirtyvät vain kuviolta toiselle.
    Metsästysseuran omana työnä olemme levittäneet karkotteita, virittäneet nauhaa viitostien varteen, vahtineet liikennettä ylityspaikoilla ja karkottaneet hirviä tien läheisyydestä. Enempää emme pysty tekemään.
    Toivomme kaikille turvallista matkaa ja varovaisuutta viitostien hirvivaara-alueilla. Metsästysseurana olemme olleet ja olemme jatkossakin turvaamassa turvallista liikkumista alueillamme ja SUOJELEMASSA metsänomistajia HIRVIVAHINGOILTA, mitä paikallinen riistanhoitoyhdistys tai riistakeskus eivät ole olleet lupapolitiikallaan kannattamassa.”

    Nyt on MTK:lla näytön paikka.

    Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja tiirola on joka yhteydessä kertonut puolustavansa puuntuottajien (ja samalla koko yhteiskunnan) etua.

    Anton Chigurh 1.5.2015, 19:47

    Metsästysseura on valittanut Teemu Lambergin allekirjoittamasta päätöksestä:

    ”Valitimme maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan/hallinto-oikeuteen, missä päätös ei muuttunut. Hallinto-oikeuden ratkaisemat tapaukset ovat osa ennakkotapausten rekisteriä. Ne toimivat siis päätösten pohjana jatkossa eikä riistakeskus tietenkään voi poiketa linjastaan lain tasapuolisen tulkinnan takaamiseksi.”

    MJO 1.5.2015, 20:24

    Eikö maattomat hirvenmetsästäjät ja metsästysseurat olekaan yksistään syyllisiä hirvikantaan? Metsästysseura haki lupia, joita ei myönnetty.

    mehtäukko 2.5.2015, 05:55

    Eipä välttämättä ole. Politiikka on politiikkaa hirvi-asioissakin.
    Vaikka riistaneuvostoissa ym.luvista päättävissä portaissa on olevinaan metsäomistajien edustus,he joko eivät jaksa / osaa huutaa,tai Vihreät kätyrit, Rktl tai muut jyräävät.
    Koko lähtötilanne on hullusti. Hirvi ei ole olevinaan elävänä kenenkään, ammuttuna kyllä luvanvarainen josta on joko maksettava kaatolupamaksu TAI sakot ja korvaus valtiolle !
    Näitä ei kenenkään elukoita paapotaan tuhoten yksityismetsien taimikot ja puusto korvauksista viis!

    pihkatappi 2.5.2015, 06:23

    Ihan turha toitottaa, että hoitakaa taimikkonne. Ei ne hirvet suostu nälkään kuolemaan, jos kaikki taimikot hoidetaan niin että siellä on pelkkää havupuuta, hirvet syövät sitten kaikki havupuut. Alueellisesti hirviä on liikaa ja niitä pitää ampua silloin vähemmäksi.

    Aikoinaan insinööriksi opiskellessa opetettiin, että hirvien takia taimikkoon voisi ajatella jätettäväksi varhaisperkauksessa enempi runkolukua ja lehtipuustoa, jolloin hirvillä olisi enemmän ruokaa ja tuhot olisivat lievempiä. Toki tiedostettiin, että hirvet viihtyvät kesäisin siellä missä on haapaa, pihlajaa ja vielä koivujakin mäntyjen seassa ja yksittäisen kuvion hoito onnistunee paremmin pitämällä lehtipuut poissa, mutta insinöörin pitää ajatella suurempaa kokonaisuutta ja silloin hirvien olemassa olo ja metsätalous pitää yrittää sovitella pitäjäkohtaisesti esim. Mhy:n alueella. Parempi sovittelu on pitää hirvien lukumäärä kestävänä ja taimikot hoitaa huippukasvuun jo varhaisperkauksessa.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)