› Keskustelut › Metsänhoito › Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 33 34 35 36 37 38

  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Sent on: 21.2.2020, 08:32

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

    Tekijä
    isotee
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 3.3.2020, 13:03

    Niin kauvan kun puhutaan taimikonhoidosta, ei olla metsässä, jossa isot ikihongat pudottelevat kuivuneita oksiaan kymmennistä metreistä tai pystyynjätetyt koivunpökkelöt katkeavat juuri silloin kun sankar jylhän viidakon hoipertelee alla ilman kypärää.

    Perkauksessa poistetaan parin metrin korkuista vesakkoa ja harvennuksessa viiden metrin korkuista sekalaista puustoa. Jokainen, jolla on täydet älynlahjat käytössään aivan varmastu tajuaa, jos sellainen taimi (taimikonhoito) – kaatuu kohti, että ottaa sen kädellä vastaan ja suistaa sivuun. Vai onko raivaaminen sellaista raivoomista, että samaan aikaan on kymmenkunta runkoa kaatumassa mikä minnekin?

    Joku karanneen taimikon yli kymmenmetristen riukujen kanssa on tilanne aivan toinen.

    R-sahan käyttörajoituksiin ei kuulu edes ikärajoitusta, kunhan sahat ja PAKOLLISET turvavarusteet ovat kunnossa.

    jees h-valta 3.3.2020, 13:48

    R.R:lle vain tiedoksi ettei moottorisahatessakaan sinne puskaan pää edellä tarvitse tunkea. Aika monen kuusipuskan olen ihan yltänyt ulkopuolelta kiertämällä sahailemaan. Samalla näen laadun myös puun runko-osuudesta. Aika useinhan nykyään kuusen rungot ovat koroisia hallan niitä hakkuuaukolla vioittaessa. Siksi teen nk. laatuharvennusta tai perkausta lähinnä. Nämä nyt tehdyt ovat järjestään ennakkoraivaustyyppisiä ja niissä kyllä on kypäräkin kopsahdellut. Lahonneita ja kuivuneita leppiä on joukossa ja sieltä kyllä varisee. Ja niistä joutuu välistä myös hiukan varistelemaan että moto saa kouran lähelle hoidettavaa puustoa. Mutta minä en kyllä myöskään Glan tavoin erittele turvavarustustani kovin paljon työn mukaan vaan metsätyöhön mennään metsätyövarusteissa. Kun tähän mennessä ei ole vielä pää saanut semmoista niittiä etteikö sitä vielä hiukan suojaisikin. Joillain se varmaan onkin turhaa. Kun se ei ole PAKOLLISTA. Joka on siinä se tärkeääkin tärkeämpi eläkeläisen säästökohdistus. Ja vanhalla dieselipössyttimellä kotiin kun ei ole PAKOLLISTA ajaa puhtaammalla.

    Jätkä 3.3.2020, 14:18

    Minkälaisia pakkaskoroja Harjavallan kuusikoissa on?

    jees h-valta 3.3.2020, 14:23

    Noh, aika vaikea sitä on sen enempää kuvailla, koro kuin koro. Kuori joskus rikkoontunut ja siitä virhe laadussa. Oletan kevään hallojen aikaansaamisiksi. Toki varmaan muitakin vaihtoehtoja voi olla. Mutta laajemmin niitä alkoi juuri tuollaisen myöhäishallakevään jälkeen esiintyä.

    isotee 3.3.2020, 15:05

    Tilley: ”Hakkuukoneen turvaraja 90 m ei johdu kaatuvien puiden vaarasta, vaan ketjuluotivaarasta. Jos sahatessa ketju katkeaa sopivasta kohdasta, ketjun palaset voivat lähteä lentoon 300 m/s nopeudella. 90 m on jopa lyhyt matka olla turvassa jos huono tuuri käy, tosin ketjunpalaset eivät ole kovin aerodynaamisia, joten eivät aivan niin pitkälle lennä kuin luoti.”

    – Hakkuulaitteen ketjunopeus on yleensä max 40 m/s. (Ponsse H7 / Komatsu)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2020, 15:06

    Kuusentaimen koro voi johtua myös mustakorosienestä.

    meetsuri 3.3.2020, 15:29

    Tulee kyllä kypärää pidettyä raivatessa, vaikka olisi kuinka matalaa taimikkoa. Niskaläppä ja suojaverkko on pelastanut niin monilta ampiaisenpistoilta. Monesti pesät ovat sopivasti pään korkeudella ja sen hoksii puolenmetrin päästä vasta.

    Rane 3.3.2020, 15:41

    Ketjunpalasen nopeus voi olla reilusti yli teräketjunopeuden jos ketju katkeaa siten että syntyy eräänlainen linkoilmiö.Mitä esim. Daavid käytti hyväkseen kohtaamisessaan Goljatin kanssa.

    jees h-valta 3.3.2020, 16:20

    A.Jalkasen tietoa kunnioitan. Mutta aivan sama mikä aiheuttaja kun laatuvirheen runkoon kuitenkin jättää. Joten olen ne poistanut jos varoja on terveissä riittävästi ollut. Jos vaikka tautikin hiukan sitten laantuisi. Seuraavaan puusukupolveen mentäessä. Tuskin kyllä kuusta silloin enää näillä leveyksillä edes kasvaa.

    Metsänmies 3.3.2020, 20:11

    Joo. Kypärä päässä ammattimetsurit nykyisin työskentelevät kaikilla raivaustyömailla. Ja mikäs on työskennellessä. Kypärä on kevyt, siinä on kaikki turvallisuusjutut samassa paketissa, suojaa sateelta, tuuletus toimii. Ei mitään haittatekijöitä. Kaikki vastuulliset työnantajat vaativat sitä käyttämään ja mitä sitä inttämään vastaan. Puuhastelijat tekevät niin kuin itse haluavat, sekin on sallittua. Pään suojaksi voi virittää vaikka vaimon vanhat alushousut, jon ne tuntuvat mukavemmilta kuin kypärä, etenkin varhaisperkauksille.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 33 34 35 36 37 38