Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Reva-Hanna: ”Jos tekee oikeaan aikaan ja riittävällä voimalla tarpeellisia raivauksia niin ei siellä tarvitse vuoden välein nyppiä.”

Hanna on näköjään ollut tapansa mukaisesti hieman aamu-äreä. Moitetta kyllä tulee, mutta neuvot ovat kieltämättä aika yleisluonteisia. Kertoisitko Hanna, että ketkä täällä oikein vuoden välein metsiänsä nyppii?

Joo ei todellakaan ollut. Ne oli tiloilta, jossa on metsänhoitosuunkitelmat ollut alusta asti sekä ammattilaiset hoitaneet työntilauksen ja hoidon. Jos varhaisperkauksia olisi tehty vain 10 vuotta niin eihän niiden seuraukset olisi tiedossa ja näkyvissä. Sinä et varmaan ole nähnyt niitä kuin  10 vuotta kun kuulostat siltä, että et tiedä mitä varhain perkauksen jälkeen todella tapahtuu. Kaikenlaisia kokeiluja olen päässyt tekemään kymmenien vuosien aikana. Minä laitoin hyviä kuvia missä näkyi pieniä vesoneita kantoja, mitä jäö kun usein raivataan, ei tule niitä isoja kuolleita kantoja. sekä luontaisesti syntyneitä kuusia.

Mieti mitä ennakkoraivauksella raivataan: pienistä kannoista syntyneitä taimia ja luontaisesti tulleita kuusia. Ne eivät haittaa varsinaisesti kasvatettavaa puustoa mutta näkyvyyttä haittaa. Ne syntyy vielä sen aikaisen varhaisen hoidon jälkeen kun siinä on niin pitkä väli. Isot pihlajan kannotkin kuolee kun tekee myöhemmin ja varsinkin talvella mutta pienet pukkaa vesaa ikuisesti. Pari myöhempää raivausta, lähtee heikosti kannosta vesoneet ja luontaiset kuusentaimet, ei ole miljoonia pikkukantoja vielä rykäsemässä näköesteet hakkuulle

Nämä ennakkoraivaukset ovat olleet uusijuttu kun eihän tälläsiä ennen ollut siellä mistä mm. Polttopuita otettiin kuusentaimikosta, isot kannot kuoli sinne eikä mitään ennakkoraivaustarpeita syntynyt. Näissä sitä on selittämistä kun vanhan ajan ihmiset ei ollenkaan ole tottuneet moisiin.

Ennen oli sellainen kuin reikäperkaus, kun vesomisen tiedostettiin niin vesottiin vain välittömässä läheisyydessä olevat ja toivottiin, että ne tukahtuu siitä kuusien ja keskemmällä olevien vaikutuksesta. Nythän tämä on ihan uusi juttu(ainakin 30 vuotta), että jo varhain perataan ne lähimmätkin koivut, minkä vesominen tiedetään kaikista haitallisemmiksi. Enää ei välitä nyt tehdään vaan supervesakoita missä lähimmät vesoo ja pilaa kuusten voimakkainta kasvua eli sitä mitä tapahtuu alaoksissa.

PS. Asevelihinta tarkoittaa kallista hintaa koska rintamalla ei ollut yltäkyllin tavataraa niin sen hinta nousi.

Huvittavaa tuo Visakallon ja Suorittavan jo vuosia jatkunut kiistely energiakorjuusta kun molemmat ovat oikeassa. Ja väärässäkin. Olen ymmärtänyt, että Visakallo kasvattaa etenkin männiköitä tiheänä, mutta kuitenkin tilajakaumaltaan hyvällä mallilla. Kyllä näissä onnistuu riittävän ajoissa tehty energiaharvennus oikein hyvin ja väitän, että myös urakoitsijan näkökulmasta suunnilleen niin hyvin kuin ensiharvennus voi ylipäätään onnistua. Suurempi kertymä paikkaa urakoitsijankin tulosta. Ihan hyvä malli männiköiden kasvatukseen ja latvusten kunto pysyy hyvänä kun harvennetaan riittävän aikaisin. Olen aika varma, että Visakallo osaa ajoittaa hakkuut oikein

Suorittava jankkaa, ja ihan syystä, hoitamattomista nuorista metsistä joissa myös energiahakkuu on vaikeaa, hidasta ja kertymäkin jää heikoksi. Näissä ei pärjää metsänomistaja eikä urakoitsija.

Se kannattaako metsää tietoisesti kasvattaa niin, että energiapuuharvennus on käytännössä välttämätön vaihe? Hyvä kysymys. No ei kannata mikäli lopputulos on on metsän kunnon osalta huono. Visakallon tapauksessa näin ei ole. Visakallo tuntee varmaankin paikalisen markkinan ja näkee, että karsitulle rangalle on kysyntää hyvin hoidetuissa metsissä Päität-Hämeessä jatkossakin. Itsekin uskon noin olevan vielä pitkään. Hoitamisessa tinkiminejn ja energiapuuharvennukseen ajautuminen (Visakallo ei ole ajautunut) puolestaan on huono ratkaisu. Jos taustalla ei ole suunnitelmaa, kokemusta ja näkemystä, niin metsää ei kannata kasvattaa ”toivotaan, toivotaan” hengessä huonosti kannattavaan energiapuuharvennukseen hoidosta tinkimällä. Visakallo ei käsittääkseni pyri raivaussahatöissä varsinaisesti mistään tinkimään.

Metsänkasvatuksen monien muotien yksi vaihe oli ihan kuiduttavan teollisuuden nostama kylvömänniköiden korjuu joukkokäsittelyllä. Taisi hiipua se, mutta ei varmaankaan ihan toivoton ajatus kuitenkaan. Kaikkien asioiden takaisin muotiintuloa ei voi toivoa, yksi näistä on reikaperkaus jota näköjään taas nostetaan sekametsien lisäämiseksi. Toivottavasti se menee uudestaan pois muodista hyvin nopeasti.

Vaikka energian toimittajalla olisi ”sopimus” tavaran toimittamisesta, se on lopulta yhtä varma kuin uutisoidut savolaisten konemiesten urakointisopimukset. Ne irtisanottiin ja romut jäi käsiin. Jos viljelijä tarjoaa puitavaksi kiviä keräämätöntä juolavehnän täyttämää lakoviljaansa ja toisella on pystyvilja 20 ha sala-ojapalassa, kumpi urakoitsijaa sylettää?

Olkoonkin biobuumi, mutta miksi runkolukua on riskeillä pidettävä tuhansia yli, että muutamien kymenlitrojen rasseja saadaan kerätään koneketjulla? Raivaamattomuuttakin suositaan! On sitten hontelot rungot,pienet juuristot,muotopuolet latvat. On ennenaikaiset uraverkostot keskenkasvuisuuden kasvutappioina…tätäkään ei kukaan tappiona kommentoi. Ei kokopuunkorjuun kasvutappiotkaan herätä mitään. Sitävastoin eh:n normi harvennusurista on kyllä maristu.!?

Siis miksi sitä puumäärää ei voi odottaa ja ottaa hoidetusta kunnolla kypsyneestä nuoresta metsästä, jossa em. haitat,riskit ja ongelmat eivät paina? Näistä asioista ollee kysymys, ja jotka eivät kyllä sula konemiesten käsitykseen.

Visakallon männikkö voidaan ymmärtääkseni korjata joko normaalina enskana tai energiaharvennuksella, eli niissä ei ole tuhansien runkolukua ”yli”, vaan järkevä männyn laatukasvatusketju.

AR hyvää pohdintaa. Suuria raivauskuluja kompensoi lyhyempi kiertoaika. Jotain on mennyt pieleen jos ennakkoraivauksessa joutuu poistamaan paksuja runkoja.

Tapio Haarlaan videolla nuoresta kuusikosta näkyy kuusikon harvennusmalli runkolukuineen ja se löytyy myös metsänhoidon suosituksista tai Tapion taulukoista. Lehtomaisen kankaan kuusikossa taulukon suositus rkl taisi olla 1500 kun mennään enskaan eli noin 15 metrin pituudessa. Luvussa on mukana koivusekoitus.