Jätkä, nimenomaan nykyään pyritään pääsemään eroon kaikesta mittailusta ennen kauppaa. Eli leimauksesta. Vanhaan aikaan käytettiin älytön työmäärä puiden mittailuun ja arviointiin, metsikkökuvioiden suunnitteluun yms. Kuka nuo maksaisi nykyään? Jos puukauppaa varten pitäisi käyttää yksi tai kaksi päivää mittailuun ja metsässä juoksenteluun ennen korjuuta, pitää se laskuttaa metsänomistajalta erillisenä laskuna tai pienemmällä pystyhinnalla.
Tavoite tulisi olla mahdollisimman vähällä työllä, eli pienillä kuluilla saada itse puunkorjuu käyntiin. Sitten itse työ, eli puunkorjuu mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti.
Kuulun Timpan kaltaisiin epäilijöihin. Lopputulos pitkässä juoksussa ei uskoakseni metsäomistajan tilipussin kannalta keskimäärin muutu runkohinnoittelun tuloksena. Metsäliito ei täällä kyllä ole hintajohtaja tarjouksissa. Puukauppaa tekevät tosijäsenten metsistä, jotka taitavat sitten sijoituskorkojen kautta saada kilpailukyisen lopputuloksen. Ainoa hyöty on runkohinnasta, että tietää paljonko kuutiolta saa rahaa, joskin lahohötöt saattavat vanhaan tapaan pettymyksen tiliin tehdä.
Kuitupuussa varmasti helpompi, totta joku 2 harvennus tosiaan haastavampi mutta silti uskon olevan hyvä juttu ainakin päätehakkuissa toiminut hyvin.. Olen aina epäileväinen selluyhtiöden katkonnasta, tosin viimevuosina vähemmän ja nyt jos koskaan luulisi otettavan tukki tarkkaan..
Miten se motokuskin vastuu muuttuu kokorunkokaupassa? Jos sitä epäilee että ottaa vain parasta niin mikä sen estäisi tekemästä nytkin. Eihän harvennustekniikka siitä muutu miksikään mikä on kauppalaji. Minusta timpalla ja metsäkupsalla aiheeton huoli.
Enemmänkin olisin huolissani tarjousten vertailukelpoisuudesta kun päätöstä tehdessä ei voi tietää mikä on maksettava kuutiohinta. Sehän määräytyy vasta sitten kun keskikoko selviää hakkuun jälkeen.
Järeydenkin näkee harjaantunut silmä riittävän tarkasti suunnalle. Kun vallalla on alaharvennus (jos mo ei muuta vaadi), kieltämättä yhden kuitukolmosen koivuviidakosta ( tai jos sitä on paljon lisänä) ei paljon mo kostu. Mutta eikö se ole oikeudenmukainen menettely? Sellaisen korjuu on kuitenkin suhteessa hinnakkaampaa ja työlästä yrittäjille. Hoidettuja leimikoita sitten palkitaan järeyden myötä paremmalla hinnalla.
Ehdotinko jotain etukäteismittailua? EN todellakaan!
Miksi mittailla etukäteen oikeasti mitään, kun hakkuukoneessa on tarkat mittalaitteet. Hinnat vain kauppasopimukseen ja moto käyntiin. Tulostuksn mukaan rahnat tilille.
Tilanne on tietenkin eri, jos myyjä on pers` aukinen tyyppi, jolla pankinjohtaja ryskyttää oven takana. Eli pitää tietää tarkalleen, paljonko metsästä saa – ja milloin .
Minulla on nyt tulossa tarjolle harvennusleimikko, jonka toteutuvaa järeyttä ja poistumaa on melko vaikea arvioida. Rehevässä, aikoinaan ojitetussa turvekorvessa kun on nyt poistettavana sorvikokoisia pitkiä kuusia, järeitä mäntyjä sekä koivuja, mutta myös kuitukokoisia kuusi- mänty- ja koivuryhmiä. Tavoitteena on aikaansaada alueelle tasakokoisempi puusto kuin tällä hetkellä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.