› Keskustelut › Metsänhoito › Ruohostus metsänomistajan kesähuvi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Ruohostus metsänomistajan kesähuvi

    Sent on: 3.7.2016, 16:16

    Viime keväänä istuten taimikon söi metsämyyrä,kesäkuun alun pakkaset täydensi tuhoa.Myös hirvet tallovat osan taimista.On pakko ollut pakko mennä ruohostemaan,kun alue vielä kasvaa kainaloihin asti ulottuvaa kastikkaa,seassa hiirenvirnaa.Jos ei tee mitään ,niin taimikko tuhoutuu
    Tuo ruohostus näin keskikesällä kovaa hommaa,kuumuutta ja paarmoja
    Kysyn,kuinka paljon harrastatte taimikossa heinän niittoa ?

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 8.7.2016, 07:57

    Mätästykseen kannattaa panostaa.. Olen teettänyt kanssa tuntitöinä ja hyvää on tullut, sitten istutus kuuselle 1800 kpl ha 2 vuotisia kuusentaimia yleensä taimet UPM, rehevillä mailla heinäys kerran olen käyttänyt raivaa, jos ja kun vatukkoa monesti puskee niin raivalla kerran reikäperkaus ja avot sitten saa odotella ja kasvaa kunnes raivuulla kaikki lehtipuut pois… Muutama naapuri käyttää rounduppia itse en pidä myrkkyjen kylvämisestä metsään..

    pihkanaama 8.7.2016, 10:24

    Heinääminen on sen verran epämukava homma, että pyrin välttämään sitä mahdollisimman paljon. Rehevan maan kasvupotentiaalin haaskaaminen aukkoisella taimikolla harmittaisi jälkikäteen kuitenkin niin paljon, että joillain kohteilla tätä on pakko tehdä.
    Kuusikoissa aloitan uudistamisen suunnittelun siten, että raivaan lehtipuuvesakon pois ison metsän alta muutama vuosi ennen ennakoitua hakkuuta. Samalla teen polttopuusavotan pohjetta ohuemmille koivuille. Aukolle tulee näin minimi määrä vesakkoa. Hakkuun jälkeen latvukset pois aukolta, mätästys ja istutus mahdollisimman pian, yleensä heti hakkuuta seuraavan kesän aikana. Aiemmin kirjoitettua mätästyksen laatua ei voi tässä vähätellä. Yleensä nämä riittää siihen, että heinäämisen tarve on hyvin pieni. Vesakkoakaan ei ensimmääisessä raivauksessa ole kovin paljon.
    Vanhan pellon uudistus tai toisen jäljiltä uudistamaton aukko on täysin eri asia. Kaikenlainen heinäkasvusto on jo niin vahvaa, että uudistuksessa joutuu heinäämään paljon. Pellon voi ruiskuttaa roundupilla istutusta edeltävänä kesänä, mutta helpotusta ei yleensä ole kuin yhden kesän verran.

    Jukka64 10.8.2016, 21:55

    Glyfosaatti liuosta ei saa ostettua 1 litraa enempää jos ei ole lupaa.Lupaa varten täytyy käydä ilmeisesti jonkinlainen kurssi,miten homma toimii käytännössä.

    Visakallo Visakallo 11.8.2016, 07:23

    Myös hankintahakkaaja joutuu nyt tekemään kantokäsittelyn toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä tehtävissä hakkuissa.
    Tämän takia on käytävä sama torjunta-ainekurssi, jonka todistus on voimassa viisi vuotta.

    mehänpoika 11.8.2016, 19:50

    Voimakkaasti korkeaa heinää ym. kasvavat uudistusalat kannattaa heinätä vaikka viikatteella 2-3 kertaa kesässä. Työ tulisi tehdä aina silloin, kun taimia ei vielä tarvitse etsiä heinän seasta. Silloin heinäys on nopeampaa ja taimen tulevan kesän kasvua ajatellen palkitsevinta.

    Esim. kesän valossa kasvanut havupuun taimi kehittää voimakkaan latvasilmun, josta riippuu seuraavan kesän vuosikasvun pituus. Hyvä tulos edellyttää tietenkin, että taimien ei anneta hautaantua pitkän heinän alle tulevanakaan kesänä. Näin taimet pääsevät rehevilläkin aloilla nopeasti heinikosta eroon.

    tamperelainen tamperelainen 13.8.2016, 12:38

    Olen huomannut ettö tuo heinän niittäminen vähentää vesakon raivuuta myöhempinä vuosina taimikossa

    Jätkä 13.8.2016, 13:51

    Voimakkaasti korkeaa heinää ym. kasvavat uudistusalat kannattaa heinätä vaikka viikatteella 2-3 kertaa kesässä. Työ tulisi tehdä aina silloin, kun taimia ei vielä tarvitse etsiä heinän seasta. Silloin heinäys on nopeampaa ja taimen tulevan kesän kasvua ajatellen palkitsevinta.

    Esim. kesän valossa kasvanut havupuun taimi kehittää voimakkaan latvasilmun, josta riippuu seuraavan kesän vuosikasvun pituus. Hyvä tulos edellyttää tietenkin, että taimien ei anneta hautaantua pitkän heinän alle tulevanakaan kesänä. Näin taimet pääsevät rehevilläkin aloilla nopeasti heinikosta eroon.
    Lähetetty: 11.08.2016

    Ennen kuin hankkii noin työllistävän savotan itselleen, kannattaisi tosimielessä harkita Jalohaapaa (hybridihaapaa) uudistusalan puupäälajiksi.
    Istutus on työläämpää ja taimet kalliimpia, mutta kun jo istutusvaiheessa taimet ovat yli kaksimetrisiä ja kasvavat saman verran ensimmäisenä kesänä, ei heinän kanssa tarvitse taistella.
    Muutaman vuoden kuluttua aluskasvillisuutta ei enää ole, eikä metsää tarvitse ensimmäisen kierroksen aikana hoitaa mitenkään.
    Parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuu ja itsestään uudistuminen, jossa vesaa syntyy vähintään satatuhatta hehtaarille.
    Halusit tai et.
    Niistä sitten valitaan jäävät rungot ja luonto hoitaa taas kasvatuksen.

    jees h-valta 13.8.2016, 19:10

    Oho, jätkältä selkeästi painavaa asiaa!
    Noin juuri ja sillä tapaa olen yhden kaksimetristä ryönää kasvavan pellon metsittänyt. Muutaman vuoden päästä päätehakkuu edessä.

    mehänpoika 13.8.2016, 20:07

    Tehokkaasta heinäämisestä voi olla apua myös talvella lumen alla tuhojaan tekevien myyrien ravinnon valinnassa. Nimittäin paljon kesän aikana valoa saaneiden taimien tyvien kuoret voivat kelvata huonommin myyrien ravinnoksi, koska valoa saanut kuori on kitkerämpi, kuten valossa ollut porkkanan yläpääkin on.

    Heinäämisestä voi näin olla apua myös hybridihaavan uudistamisessa. Ovathan taimien tyviosien suojaksi kehitellyt muovisuojat hyvin hankalia ja kalliitakin.

    jees h-valta 13.8.2016, 21:48

    Eivät ole hankalia eivätkä kalliitakaan mehänpoika. Kyllä pareen suojata koska lehtipuu syödään varmasti vanhassa pellossa lumen alapuolelta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4