› Keskustelut › Metsänhoito › Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

    Sent on: 11.1.2014, 15:43

    Pete antoi oivan vinkin Ruotalaisesta kuusikosta jossa tuotos on 1630 m3.

    Kyseisen metsikkö kasvatus idean ovat kehittäneet kaksoisveljekset.

    Toimenpiteenä ovat olleet viljely (viljelytiheys normaalia tiheämpi)-taimikonhoito (luultavasti perkaus ja täysin onnettomien ”kandidaattien) poisto. Ei siis ollenkaan harvennushakkuita lahon takia.

    Kuvia kasvatusmenetelmästä löytyy googlettamalla; skogen se 1630 kubikmeter.

    Luonnonpoistumaa on tullut, runkoja makaa maassa kaatuneena. Mutta täystiheä ja lahoton. Luonnon suojelijatkin ovat tyytyväisiä, tikkapuita löytyy elävän puuston joukosta.

    _________

    Muistuttaa juuri metsänvartijan viljelykuusikko kasvatusmallia…!

    Etelä-Ruotsissa metsämaa ja kasvuaika ovat pidemmät kuin Suomessa. Täällä Pohjolan perukoilla voi tuotosta lisätä lannoittamalla.

    Sopii metsänomistajalle joka pitää istutuksesta ja taimikonhoidosta.

    Tekijä
    metsänvartija
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 11.1.2014, 15:58

    Viljelymänniköt voi kasvattaa samalla tyylillä, tosin raivauksen tulee olla hieman kuusta voimakkaampi.

    Puhtaat rauduskoivikot sitä vastoin tulee harventaa 2-3 kertaa, sekametsiköissä ms 200;sta ja kaminapuuta tulee.

    metsänvartija 11.1.2014, 16:14

    Tossa katselin tietojärjestelmää ja eräällä koealla 50-vuotiaassa viljelykuusikossa on 770 m3/ha. R-luku 700 keskijäreys/runko 1,1 m3. Koeala ehdoton huppukohde, rungot saaneet kasvaa väljässä tilassa ja koeala lannoitettu. Puhdishakkuu tehty, eli kuolleet rungot kamina puiksi.

    Kurki 11.1.2014, 16:38

    Tuossa lehdessähän sanotaan, että keskimääräinen päätehakkuupuumäärä Etelä-Ruotsissa on vain 258 m3/ha.
    Eli siis mitään eroa ei taida olla Järvi-Suomen metsien kasvuun nähden.
    Vai ovatko jopa huonompi kasvuisia, vaikka Göteborgin alue onkin etelämpänä ja kasvukausi pitempi?

    metsänvartija 11.1.2014, 16:41

    Päätehakkuun puustopääoman saa alas harvennushakkuilla. Sama pätee Suomeen.

    Nk. peltoboniteeteilla ja lehtomaisella kankaalla tuotos on 10 m3/ha, viljelymänniköt jopa 15 m3/ha/vuosi.

    15 m3 kasvulla per vuosi peltomänniköistä pitäisi lähteä 900 m3/60;ssa vuodessa. 1970-luvun alun viljelymetsät ovat nyt 40 vuotiaita, tuo 900 m3/ha näköjään täytyy.

    metsänvartija 11.1.2014, 16:46

    Lehden kuvia katsellessa luonnonpoistuman talteen otto olisi paikoillaan metsähygienian takia.

    jees h-valta 11.1.2014, 16:49

    Metsänvartija vetelee noita koko kasvatushistorian mittaisia kasvatuskuutioita kuin ne olisivat jotain vallan tavattomia. Aika harva jaksaa ruveta pitämään kirjaa tietyn kuvion puuntuotosta jopa sukupolvelta toiselle ja kolmannelle. Voidaanhan metsää voimakkaasti käsittelemällä saada hurjia lukuja kun koko ajan kasvuun tulee uutta puustoa. Sitä muuten meillä kutsutaan jatkuvaksi kasvatukseksi jos metsänvartija ei ole sattunut huomaamaan. Kolmesataa vuottakin jk:ta niin tuhansia motteja on kasvateltu.

    metsänvartija 11.1.2014, 16:56

    Ammattilaiset erikseen, kuvin,luvuin ja sanoinkin.

    jees h-valta 11.1.2014, 16:59

    Eipä juuri kauhiasti kannata metsänkasvatuksesta ihan pro-gradua alkaa vääntää. Ihan maalaisjärki piisaa tuohon touhuun jopa ylitse tarpeen.

    metsänvartija 11.1.2014, 18:09

    Viljelytiheydet Suomessa ovat alhaisia, lisäksi tulee luonnonpoistuma jo taimikko vaiheessa.

    Viljely-perkaus-päätehakkuu.

    hanhi 11.1.2014, 19:28

    Ennen kuin innostutaan liikaa valtavista mottimääristä, kannattaa muistaa että kiertoajan tilavuustuotos on suunnilleen sama, harvensipa tai ei.
    Ajallaan suoritetuissa harvennuksissa korjataan talteen se puusto, joka muuten menisi luonnonpoistuman myötä hukkaan ja ohjataan tilavuuskasvu parhaisiin yksilöihin, jotka tuottavat siten arvokasta tukkipuuta.

    Taloudellinen tulos lasketaan euroissa eikä kuutioissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3