› Keskustelut › Metsänhoito › Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

    Sent on: 11.1.2014, 15:43

    Pete antoi oivan vinkin Ruotalaisesta kuusikosta jossa tuotos on 1630 m3.

    Kyseisen metsikkö kasvatus idean ovat kehittäneet kaksoisveljekset.

    Toimenpiteenä ovat olleet viljely (viljelytiheys normaalia tiheämpi)-taimikonhoito (luultavasti perkaus ja täysin onnettomien ”kandidaattien) poisto. Ei siis ollenkaan harvennushakkuita lahon takia.

    Kuvia kasvatusmenetelmästä löytyy googlettamalla; skogen se 1630 kubikmeter.

    Luonnonpoistumaa on tullut, runkoja makaa maassa kaatuneena. Mutta täystiheä ja lahoton. Luonnon suojelijatkin ovat tyytyväisiä, tikkapuita löytyy elävän puuston joukosta.

    _________

    Muistuttaa juuri metsänvartijan viljelykuusikko kasvatusmallia…!

    Etelä-Ruotsissa metsämaa ja kasvuaika ovat pidemmät kuin Suomessa. Täällä Pohjolan perukoilla voi tuotosta lisätä lannoittamalla.

    Sopii metsänomistajalle joka pitää istutuksesta ja taimikonhoidosta.

    Tekijä
    metsänvartija
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • hatelo 12.1.2014, 19:44

    Asianvierestä mutta kuitenkin; mittasin tänään ensiharvennusta hiukan myöhässä odottavaa 30-v istutusmännikköä relaskoopilla. Jyrkkä etelärinne, hyvä mustikkatyyppi. PPA 36, keskipituus varovaisesti ainakin 14 m, motit 255/ha. Se tekee joka vuosi istutuksesta alkaen reilut 8 mottia/v. Mitähän lie kasvu tällä hetkellä, veikkaan että pöyristyttävän kova. Laatu hyvä.

    Pähkäilijä 13.1.2014, 05:05

    Aivan, kasvatuspalkkio huima, euron vuodessa koko kasvatusjakson. Hyvin palkitsee kapitaali kunnon kasvattajaa.
    Lähetetty: 12 h, 34 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta
    ##############

    onko tuo euro vuodessa kuutiolle vai hehtaarille? Aloituksessa on siis 1630 kuutioa hehtaarille 48 vuodessa. Jostain syystä kertoivat 28 m3 vuoteen kasvun, ei 34 m3 vuoteen vaikka 1630/48= 33.958 eli pitäs päästä lukemaan koko juttu.

    28 (34) m3 x 1 € x 48 vuotta = 1344€ tai 1630€

    vai onko kyse eurosta vuoteen hehtaarille eli 48€ olisi tuon puun arvo?

    Ihan noin mielenkiinnosta millaista laskukonetta käytät?

    Mikko Riikilä 13.1.2014, 08:00

    Juttu löytyy netistä osoitteesta: http://www.skogen.se/virkesvannerna

    pitänee kesällä lähteä katsomaan tuota kuusikkoa…

    t riikilän mikko

    jees h-valta 13.1.2014, 08:01

    Pähkäilijälle sen verran ettei aloituksessa kyllä kasvatusaikajaksosta puhuttu mitään mutta yleensä se minimissään kuutisenkymmentä vuotta on. Jos se Ruotsissa nyt sitten on mennyt neljässäkymmenessä kahdeksassa on aivan luonnollista että metsäkapitaali kun alkaa huomata tuonkin olevan mahdollista tiputtaa nopeaan kantohintaa noille mainitsemilleni nurkille. Eli euron/kiintokuutio se kasvatuspalkkio yleensä täällä menee. Lähes kaikilla puulajeilla laidasta laitaan.

    Pete 13.1.2014, 08:17

    Jeessin pitää tosiaan joka asia tyrmätä vaikka kuinka älyttömillä argumenteilla :). Etkös sinä justiinsa todennut, että puumarkkina toimii Suomessa hyvin? Ainakin tähän asti puusta on maksettu markkinatilanteen mukaan ja se, että yksittäinen metsänomistaja onnistuu nelinkertaistamaan hehtaarikasvun ei hänen saamaa yksikköhintaa voi laskea. Pikemminkin päinvastoin jos puuta saa korjata hehtaarilta selvästi tavallista enemmän.

    Kukaan ei varmaan jaksa olla yksin toisinajattelija loputtomiin. On mielenkiintoista seurata kuinka energiaharvennukseen vannova on kääntymässä vahvasti jk-linjoille. ”Vastustajat” pysyvät ennallaan, mutta saa hiukan huilata kun voi peesailla 🙂

    jees h-valta 13.1.2014, 08:44

    Petelle voisi heittää vastakysymyksen että miksipä ei puumarkkina toimisi hyvin jos sillä palkkiolla saa kauppaa minkä omasta halustaan maksavat?
    Tuo nyt vain on se rehellinen keskiverto palkkio ja sillä mennään. Enhän minä väheksy metsänomistajaa joka pystyy koviin kuutiotuottoihin mutta mielestäni silloin puhutaan jo eri asiasta.
    Autotermeillä voisi laittaa vertauksen että perusmoottorilla maksaa tuon ja turboahdettuna sitten lisätehoa. Ja tuottoa.

    Pete 13.1.2014, 09:40

    Jeessi, nyt en ymmärrä mitä tarkoitat.

    Jeessi ”Jos se Ruotsissa nyt sitten on mennyt neljässäkymmenessä kahdeksassa on aivan luonnollista että metsäkapitaali kun alkaa huomata tuonkin olevan mahdollista tiputtaa nopeaan kantohintaa noille mainitsemilleni nurkille.”

    Eli siis jos metsänomistaja onnistuu kasvattamaan vaikkapa 1000mottia/ha 50v aikana, niin hän saa alemman kantohinnan kuin naapuri joka pääsee 300mottiin/ha 50v aikana? Näinkö asia on?

    jees h-valta 13.1.2014, 09:46

    Kaikki kunnia hyvälle kasvattajalle ja siinä kaikki. Kaikella tavaralla on a-hintansa ja se ei liene ylivoimaista petenkään käsittää. Ja se a-hinta vain kulkee käskädessä kasvatusvuosien kanssa. Aika yllättävän tappavan tasaisesti. Silloin voi hyvin puhua kasvatuspalkkiosta per vuosi.

    metsänvartija 13.1.2014, 12:57

    Kuvia katsoessa apuharvennuksilla olisi voinut ottaa hiipuvat rungot pois. Metsiköstä olisi tullut puhtaamman näköinen ja jotain hyötyäkin kasvatetusta puusta.

    Viljetiheys on ollut normaalia tiheämpi, joten luonnonpoistuma selittyy sitä kautta. Kustannuksia on saatu saamatta niistä koskaan mitään.

    Luonnonpoistumaa tulee aina, lumi pitää siitä huolen täällä Pohjolan perukoilla.

    Suomen oloissa villelytiheys 1600 r/ha takaa hyvän tuloksen.

    1630 m3/ha jää vain haaveksi, mutta 800-1000 on mahdollista E-Suomen peltoboniteeteilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2014, 13:18

    Luin tällä Nyhet-sivulla olleen lyhyehkön jutun, joka päättyy sanoihin:
    ”Läs hela reportaget i SKOGEN nr 12 2013!”

    Mutta pitempää juttua ei siis ole, eli SKOGEN paperiversiota ei ole netissä näköislehtenä?

    Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Oikein pyhiinvaelluskohde.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3