Keskustelut Metsänhoito Ruotsissa sopimus hirvituhoista

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Ruotsissa sopimus hirvituhoista

    https://www.sveaskog.se/…/historisk-overenskommelse-mellan…/

    Historiallinen sopimus Ruotsissa hirvitiheyksistä! Männyn taimikoissa on oltava 7 ehjää tainta kymmenestä 5 metrin korkuisessa taimikossa. Kiintoisaa nähdä, kuinka hirvenkaatolupien määrät pöllähtävät kasvuun. Nyt tuosta 7/10 tavoitteesta ollaan valovuoden päässä. Samoin jutussa lueteltujen lehtipuiden mahdollisuus kehittyä runkomaisiksi puiksi on tosi kaukana nyt sovitusta. Vai onko länsinaapurissa todelle herätty???

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä on herätty! Sopimusteksti:

    https://www.sveaskog.se/globalassets/bilder/press-och-nyheter/2019/overenskommelsen.pdf

    Outoja sanoja, mitähän nämä tarkoittavat: avlysningsjakt / brunstuppehåll.

    Kaiken kaikkiaan, tässä sopimuksessa on samoja elementtejä, joita juuri ehdotin Suomen valtakunnalliselle riistaneuvostolle. Samaa oli ajatus siitä, että metsästyksestä pitäisi tehdä mahdollisimman vaivatonta, niin etteivät rajoitukset esimerkiksi ikä- ja sukupuolijakauman suhteen estäisi yksittäisinä vuosina kaatoja, jos kuitenkin tarkoitus on alentaa kantaa. Ehdotin että hirvien määrä julkaistaisiin, paitsi maapinta-alaa myös metsäpinta-alaa kohti. Ruotsalaisten versiossa tämä ilmaistaan niin, että alueilla pitää olla ”tasapainoiset sorkkaeläinkannat oikeassa suhteessa ravintoresursseihin”. Edelleen samaa linjaa edustaa se, että ajatellaan sopimuksen koskevan kaikkia sorkallisia riistaeläimiä.

    Ruotsalaisten sopimukseen kirjatut tavoitteet ovat hyvät ja helpot seurata: 70 prosenttia taimista pitää olla kasvatuskelpoisia ja että lehtipuut saavat kasvaa vapaasti runkomaisiksi. Tällaiset tavoitteet sopisivat myös meille. Mitä sanktioita sopimusrikkomuksista sitten seuraa, siitä ei ole taidettu vielä ehtiä sopia.

    Hieman hämmentävä on sopimuksen vaatimus, että mäntymaat pitää uudistaa männylle. Mille ne nykyisin sitten uudistetaan vai jätetäänkö uudistamatta?

    Puuki

    ”avlysningsjakt” vois tarkoittaa väijyntämetsästystä.   Naakiminen oli se vanha menetelmä, kun esi-isillä oli käytössä vielä kalhut ja lylyt.

    Taviokuurna

    Kyllä ruotsalaiset istuttavat kuusta vielä paljon meitäkin pöljemmin sekä liian karuille että maannousemasienen pahoin saastuttamille aukoille. Esimerkiksi Gudrun -myrskyn (v. 2008, 75 milj.m3 —,muistaakseni) aloja istutettiin 96 %:sti kuuselle, vaikka valtio ja EU tarjosivat todella hyviä tukia jalojen lehtipuiden viljelyyn. Kuusi on paras rahapuu varsinkin E-Ruotsissa, on myös paha puu, siis pahin puu tuhojen suhteen näinä kirjanpainajien aikoina.

    brunst = kiima, upphåll= tauko, pysähdys, keskeytys, brunstuppehåll = —,niin, sanokaa kielen taitajat mitä?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Johtava kuusenjuurikäävän erikoisasiantuntija Tuula Piri Lukelta kertoi metsälehdessä (7/2019):

    ”…Jos paikalla on pitkään kasvatettu kuusta, juurikäävän aiheuttaman tyvilahon riski kasvaa. Pahimmissa paikoissa, joissa tartuntamateriaalia on runsaasti vanhoissa kannoissa, seuraava kuusisukupolvi on jo nuorena laho…  …Hirvikanta on valtava riesa metsätaloudelle. Jos voisi laittaa koivua eikä tarvitsisi ajatella hirvituhoja, varmasti aika pian saataisiin juurikääpätuhot pienenemään huomattavasti…”

    Muuten olen sitä mieltä, että hirvi kokonaan pois puuntuotantoalueelta, jota on 20 miljoonaa hehtaaria. Hirville (ja holtittomille sorkkaeläinlaiduntajille) jää vielä 13 miljoonaa hehtaaria. Sen pitää riittää.

    Kurki

    Onpa kerrassaan hyvä uutinen. Pakkohan se on Suomenkin tehdä sama kuin Ruotsi. Minullakin on kuusen ja männyn sekataimikoita ja molempia syödään, jos ei ruiskuta tricolla. Lisäksi on 10 ha sähköaidan sisällä ja akkuja vaihdan talvellakin. Jos näin ei toimisi ei taimikotkaan kasvaisi juuri metriä pitemmiksi. Näin täällä Länsi-Kainuussa.

    Puu Hastelija

    Kiitos hirvien, istutustyö on helpottunut ja nopeutunut huomattavasti. Aikaisemmin kannoin vakassa männyntaimia, joilla piiritin lahot kuusenkannot. Samoin lahon vaivaamat töppäreet ja kuivemmat paikat tuli laitettua männylle. Lopputuloksena n. 8v menetettyä kasvua ja peijaisissa haaleaa jauhelihakeittoa höystettynä seuran pj:n puheella, miten elinvoimaisen hirvikannan he ovat saaneet aikaiseksi. Sopan vielä ymmärrän, mutta tuota puhdasta vittuilua en.

    sitolkka

    Mitenkäs ne jalopuut siellä Ruotsissa selviytyy jos ei mänty. Ruotsissa ilmeisesti viljellään paljon myös sitkankuusta ja douglasta. Liekkö ne niin alttiita laholle.

    Pihkakintas

    Ruotsissa on tulossa kielto, tai ainakin rajoituksia, kuusen uudistamiselle karuille maille jo ensivuoden alusta alkaen. Tämän vuoden istutuksissakin  mäntyä ollut melkein puolet (taimimäärästä).

    Silti 70% tavoite ehjissä männyissä kuulostaa kyllä vähintäänkin kunnianhimoiselta.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)