› Keskustelut › Metsänhoito › Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 236)
1 2 3 … 22 23 24

  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Lähetetty: 21.10.2015, 20:18

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 22.10.2015, 08:04

    Juuri näin, mutta onko ’säätelemätön metsästys’ sittenkään ratkaisu? Onhan nykyinen ’säädelty metsästys’ metsästysseurojen toiminnan selkäranka ja yhteisöllisyyden lisääjä. Vai olisiko molempi parempi? Eli nykyistä enemmän sallittaisiin sorkkaeläinten omatoimimetsästystä hirven, valkohäntäkauriin ja metsäkauriinn osalta. Toisin sanoen, metsästyskortin omaavalla maanomistajalla olisi aina lisääntymiskauden ulkopuolella oikeus kaataa ko. eläimet omalta maaltaan. Kaatomäärien mitoittaminen alueittain seuratasolla vaatisi sen, että kaato oisi kuitenkin aina ilmoitettava riistanhoitoyhdistykseen.

    Niko 22.10.2015, 08:31

    Nopeasti laskettuna osioiden Metsänhoito ja Monikäyttö ensimmäisillä sivuilla on 8 otsikkoa jotka käsittelevät samaa hirviaihetta. Tämä ei tietenkään riitä.

    Otetaan mehänpoika ja ajalkanen tavoitteeksi se, että jokaisen osion jokainen viestiketju kertoo hirvistä. Samaan tapaan kuin aikavälillä 2005-2013 jokainen otsikko käsitteli lumikkohypoteesia tai ainakin muuttui myyräkeskusteluksi kolmannen viestin kohdalla. Niissä toistoissa ajalkasella olikin ihan merkittävä rooli.

    Nyt mehänpoika ja ajalkanen skarppausta! Teräketjun teroituskonetat käsittelevän viestittelyn saa helposti käännettyä hirvipolitiikkaan tai sitten siihen lumikkohypoteesiin. Päästäisin takaisin siihen vanhaan tuttuun Metsälehden kysy&vastaa -tasoon.

    A.Jalkanen 22.10.2015, 10:33

    Olen ihan samaa mieltä Niko kanssasi, että on ihan turha veivata samoja keskusteluja. Tässä viimeisimmässä viestissäni oli kuitenkin uusi avaus: maanomistaja saisi aina poistaa omalta maaltaan vahinkoeläimen. (Tarkennus: sutta ei lasketa vahinkoeläimeksi, mutta vieraslajit laskettaisiin.)

    Metsuri motokuski 22.10.2015, 11:07

    Tällaiset avaukset voi varmaan kirjoittaa sinne yhteenkin keskusteluun ja ne jotka sitä haluavat vuodesta toiseen lukea niin voisivat kommentoida sinne. Ettei nyt tuhota koko keskustelufoorumia näillä kahdella asialla hirvellä ja myyrällä. Vai onko niin että metsänhoidossa ei ole kuin nämä kaksi asiaa joista kannattaa keskustella ja muut asiat ovatkin keskusteltu jo puhki ?

    Jotenkin minusta tuntuu omalta kohdaltani että nämä kaksi hirvi ja myyrä ovat jo aika puhki keskusteltuja asoita.

    suorittava porras 22.10.2015, 18:18

    ##”Toisin sanoen, metsästyskortin omaavalla maanomistajalla olisi aina lisääntymiskauden ulkopuolella oikeus kaataa ko. eläimet omalta maaltaan. ”##

    Tämä on kohtalaiset sosiaaliset taidot omaavalle maanomistajalle mahdollista jo nytkin . Riittää , kun kuuluu hirviseurueeseen ja omistaa metsästystarkoitukseen sopivan koiran . Koiranohjaajalle sallitaan monissa seuroissa tiettyjä erivapauksia . Esim. vasoja koiranohjaajat voivat metsästää yksinkin .

    Kenelle tahaansa ei voida antaa lupaa kaataa suurriista ominnokin .
    Ainakin henkilön on pystyttävä osoittamaan kykynsä hallittuun riistalaukaukseen ja saaliin käsittelyyn asianmukaisesti . Hirvijahdista eri toimenpiteineen tulisi olla vähintään 5 vuoden kokemus . Jälkeä seuraava tai varsinainen hirvikoira tulee myös kuulua yksin metsästävän varustevalikoimaan pakollisena .

    Mutta miksi metsästää yksin , kun homma onnistuu porukalla paljon paremmin ? : )

    mehänpoika 22.10.2015, 20:32

    Metsuri motokuski:
    ””Ettei nyt tuhota koko keskustelufoorumia näillä kahdella asialla hirvellä ja myyrällä. Vai onko niin että metsänhoidossa ei ole kuin nämä kaksi asiaa joista kannattaa keskustella ja muut asiat ovatkin keskusteltu jo puhki?””

    – Mitähän varten Metsuri motokuski tuo tässä yhteydessä esille hirven ohella myyrän, minkä aiheuttama taimikkotuho on helposti hyväksyttävissä luonnon aiheuttamaksi tuhoksi? Tosin metsästäjät pienpetokampanjoineen voivat olla syntipukkeja myös myyrätuhoihin.

    Mielestäni hirvenmetsästyksestä ja hirvituhoista keskusteleminen metsänhoito-osiossa kärkiaiheena on paikallaan siihen asti, kunnes uudistettavan puulajin valinta on riippumatonta hirvistä, jolloin metsänomistajat olisivat alkaneet luottaa männyn- ja koivun istutuksen onnistumiseen. Tällöin puulajivalinnan onnistuminen alkaisi näkyä viiveellä Etelä-Suomen osalta myös metsänhoidon tilastoissa.

    Yksipuolinen puulajivalinta kuusen hyväksi johtaa tulevaisuudessa laajeneviin metsätuhoihin ja teollisuuden raaka-ainepohja männyn ja koivun osalta kapenee. Myös talousmetsien monimuotoisuus on jo vähentynyt ja metsäluonto on jo köyhtynyt. Esim. heinät, pensaat ja mustikanvarret vähenevät tai peräti häviävät kuusikoista. Kaikki tämä säädellyn hirvenmetsästyksen aiheuttamana.

    Nykyinen hirvenmetsästyskäytäntö, mikä on pahasti ristiriidassa metsän päätuotantosuunnan kanssa, ei mielestäni ole metsien monikäyttöä vaan metsien hävitystä metsän arimmassa vaiheessa, taimikkoasteella. Myös monikäytön määritelmä, tuottamuksellisuuden ja luonnontuhon ohella, on tarpeen ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi, jos hirvenmetsästyksen säätelystä ei älytä ajoissa pyrkiä eroon. Joskus siihen tulisi kuitenkin taloudellinen pakko.

    mehänpoika 23.10.2015, 09:34

    A.Jalkanen:
    ””Juuri näin, mutta onko ”säätelemätön metsästys” sittenkään ratkaisu? Onhan nykyinen ”säädelty metsästys” metsästysseurojen toiminnan selkäranka ja yhteisöllisyyden lisääjä. Vai olisiko molempi parempi? Eli nykyistä enemmän sallittaisiin sorkkaeläinten omatoimimetsästystä hirven, valkohäntäkauriin ja metsäkauriin osalta. Toisin sanoen, metsästyskortin omaavalla maanomistajalla olisi aina lisääntymiskauden ulkopuolella oikeus kaataa ko. eläimet omalta maaltaan. Kaatomäärien mitoittaminen alueittain seuratasolla vaatisi sen, että kaato olisi kuitenkin aina ilmoitettava riistanhoitoyhdistykseen””

    – Arvokasta pohdiskelua A.Jalkaselta! Kuitenkin ensin särähti tuo ”yhteisöllisyyden liisääjä”. Todellisuudessa hirviporukat ovat sisäänpäin lämpiäviä ukko-köörejä. Hirvipeijaat kyllä tarjotaan siksi, että metsästysvuorasopimukset pysyvät voimassa. Ehkä lupaillaan myös hirvivahinkojen pysyvän tämän syksyn metsästyksen ansiosta vähäisinä. Juopa kuitenkin jatkuu hirviporukoiden ja taimikoiden arvot ymmätävien metsänomistajien välillä.

    A. Jalkasen viestin viimeinen lause tekisi kuitenkin tyhjäksi hirvikannan leikkaantumisen. Myöskin hirvituhojen tuottamuksellisuus jäisi ”mitoittamisen” vuoksi rasittamaan hirviporukoita ja riistakeskuksia.

    Metsuri motokuski 23.10.2015, 10:17

    Hyvin nuo metsäkauriskannat kasvaa vaikka ne ovat vapaata riistaa lisääntymiskauden ulkopuolella. Nehän eivät tarvii mitään kaatolupia vaan kaatoilmoitus riittää. Uskon että hirvikannalle kävisi samoin. Joilakin alueilla kanta räjähtäisi käsiin ja joillakin alueilla ne loppuisivat tyystin. Riippuen siitä kuinka innokaita metsästäjiä metsänomistajat olisivat. Arvelen että kauriskannat antaa hyvää suuntaviivaa kuinka hirvikannalle kävisi esitetyssä uudistuksessa.

    Uskon että niillä alueilla kun kanta on kasvanut suureksi ja hirvet muuttaisivat talvilaitumille niin niiden talvilaidunalueiden metsänomistajat eivät suuremmin ilahtuisi. Eiköhän kuitenkin mahdollisimman tasainen hirven kanta olisi se paras vaihtoehto.

    Oliskohan se hyvä uudistus että tuonne päävalikkoon Metsälehti tekisi lisäyksen aiheleutteloon että: Hirvi ja myyrä aiheet ? Sinne jokainen voisi kirjoittaa näistä kohde-eläimistä kaikki mitä lystää ettei joka osa-aiheessa näitä samoja jauheta.

    Metsuri motokuski 25.10.2015, 11:04

    Olen ties kuinka monta kertaa todennut näissä ketjuissa että virallinen hirvikanta riittää minulle aivan hyvin. En ihannoi suuremmasta kannasta enkä syytä metsätäjiä, viranomaisia, metsänomistajia ja jne nykyisenlaisesta hirvikannasta. Minusta virallinen tavoitetiheys mahdollisimman tasaisena on hyvä tavoite johonka kannattaa pyrkiä. Ilman muuta tihentymät pitää hoitaa samoin kuin liian alhainen kanta.

    Usein olen vain kirjoittanut omista havainnoistani joita olen metsässsä todennut kun siellä työkseni päivät vietän. Ne eivät ole neuvoja tai ratkaisuja vaan havaintoja mutta saattavat joskus joidenkin osalta helpottaa tialnnetta ja jopa auttaa asiassa.

    Syyttäminen on aina helppoa kun siitä ei tarvitse kantaa vastuuta. Vastuunkanto jo vaatiikin jotain ja siihen meistä kirjoitajista ei monestakaan ole.

    mehänpoika 25.10.2015, 11:11

    Tämän päivän hirvikata uutinen sanomalehti Karjalaisessa: ”HIRVIKANTA KÄÄNTYNYT VAHVAAN KASVUUN”! Tämäkö on sellainen Metsuri motokuskin ihannoima ”mahdollisimman tasainen hirven kanta”? Minä ihannoisin mahdollisimman pientä hirvikantaa.

    Nykyinen säännöstelty hirvenmetsästys ei sovellu mielestäni alkuunkaan ”Monikäyttö”-osioon. Se kuuluu ehdottomasti ”Metsänhoito”-osioon siihen saakka kunnes hirvikanta ei ole riippuvainen ennen metsästyskautta anottavista ja vielä erikseen hyväksytyistä pyyntiluvista. Niitä toteuttamalla pidetään hirvikanta korvaamattomia vahinkoja ja turmia aiheuttavalla tasolla sekä metsissä, pelloilla että maanteillä.

    Nykyisellään hirvenmetsästys on metsänhoidolle riskitekijä ja selvä rasite. Rasite se on valtiontaloudellekkin. Aiheesta lisää: http://www.vtv:n hirvitarkastus 100/2005. Siinä muistaakseni mainitaan hirvistä koituvan menetyksiä yhteiskuntataloudelle 135 000 000 euroa (haarukan alaraja) vuodessa. Siihen ei vielä sisälly hirvikolareissa ruttautuneista autoista autoilijoille aiheutuneet kustannukset tai maksetut liikennevakuutusmaksut. Niitä hirvivaaran vuoksi maksaa melkein jokainen ja todella paljon. Valtio kun on vetäytynyt hirvikolareissa kokonaan korvausvastuista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 236)
1 2 3 … 22 23 24