Keskustelut Puukauppa Saarihakkuut

Tämä aihe sisältää 17 vastausta, 8 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Timppa 1 päivä, 8 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Saarihakkuut

    Olisi tuossa yksi saari, jolla noin 500 m3 puustoa, josta noin 400 m3 tukkia. Kesäkorjuu ei tässä vesistössä taida tulla kyseeseen. Matkaa saaresta olisi mantereen laanipaikalle noin kilometri. Saaresta on sinänsä matkaa mantereelle vain 50 metriä, ja se laanipaikka on samalla rannalla, mutta siis kauempana. Varsinaisen jäätien teko taitaa olla noilla puumäärillä mahdotonta.

    Saaren ja mantereen väli on tosiaan vain 50 metriä ja veden syvyys tuolla välillä on enintään metri. Pohja on kivikkoinen ja siten kova. Mieleen tuli ajatus, että voisiko korjuuta suunnitella tähän veden kapeimpaan kohtaan siten, että pitäisi aluetta vain lumesta vapaana sillä ajatuksella, että kohta jäätyisi luonnostaan lähes pohjaan asti. Tästä kohdasta pääsisi mantereen läheisyyteen ja loppumatkan tekisi vastaavaa kevyen luokan jäätietä rantaviivaa seuraten laanipaikalle. Rannat ovat koko matkalla matalia ja kivisiä.

    Ajatus siis on, että vaikka jään paksuus ei korjuureitillä olisi ”virallisten standardien mukainen”, niin korjuu olisi kuitenkin mahdollista. Tämä perustuisi paksuhkoon jäähän, veden mataluuteen ja pohjan kovuuteen. Pahin riski olisi koneella pudota jään läpi enintään metri. Tämä metrinkin kohta rajoittuu siihen 50 metrin matkalle, lopun matkan osalta veden syvyys on enintään puoli metriä. Oma näkemykseni on, että jos jäätä on vaikka 60 cm, ei kone jään kantavuuden ollessa riittämätön kuitenkaan menisi jään läpi vaan jää vain painuisi pohjaa vasten. On tullut joskus tehtyä hiekkarantaa siten, että viimeisillä kevätjäillä levitettiin noin 100 tuhatta kiloa jään päälle muutaman kymmenen neliön alueelle. Painon jakautuessa tasaisesti jää vain painui pohjaa vasten ja jäällä piti kävellä kahluusaappailla.

    Ajatuksia, kokemuksia, näkemyksiä?

  • metsänkasvattaja

    jäätien teko  noin lyhyellä  matkalla   olisi  periaatteessa  helppo  jos  on  kunnon pakkastalvi  mutta  kun nämä  nykytalvet ovat  mitä  ovat  pitäisi päästä  heti  tammikuun alusta  nostamaan  vettä jäälle  ja  olla  15-25   asteen pakkasia  helmikuun puolenvälin  jälkeen  jää   olisi  jo  riittävän paksua   noin 90  cm  eli  melkein umpijäässä  toinen  vaihtoehto  olisi  hakata sulan  aikaan  ja  käyttää  ponttoonikuljetusta  mikäli  mahdollista  joten  nämä  kaksivaihtoehtoa  tuskin  nuo  urakoitsijat   juuri riskiä  haluaa ottaa

    Jätkä

    Nykykoneilla tuollaien määrän hakkuu ja ajo sujuu niin nopeasti, että kunhan tie on jäädytetty, niin homma onnistuu .

    Tuota matalaa rantaa, jossa jää makaa pohjassa, sanotaan unnakkorannaksi. Kun jää alkaa kantaa kevyttä kalustoa, niin lumi pitää aurata / lykätä sivuun valliksi, joka jäädytetään, ettei vesi karkaa tien kohdalta. Sitten vaan vesityspumpuilla jäälle vettä ja pitää muistaa avannot tukkia kunnolla, ettei vesi karkaa niidenkään kautta,

    Kun sataa uutta lunta, niin se kyllästetään vedellä, eli vesityspumput saavat pyöriä pakkasöinä – päivinä niin, että aina pumpataan vettä vöhintään kaksikymmentä senttiä. Sillai siitä hyvä tulee ja se kestää ajaa vaikka rekalla, kun jää on esim 110 cm paksua, eikä siinä ole halkeamia.

    Riippumaton ajattelija

    Melkonen ostomiehen unelmakohde 😄

    Timppa

    Tunnen erään ostomiehen, joka on puuhastellut noiden talviteiden kanssa.  Sellaista arpapeliä on jäätymisen kanssa, ettei omien puheidensa mukaan lähde enää koskaan jäädyttämään talvitietä.  Jos moto uppoaa, niin menee moneen kertaan puiden hinta.

    Ponttoonikuljetus taitaa olla ainoa, jonka nykypäivän ostajat hyväksyvät.  Paljonko sitten jää kantorahaa, niin enpä osaa arvailla.

    Voisiko tehdä alueesta Metso-kohteen?

    jpjulku

    Jäätien tekeminen olisi mahdollista, mutta välimatkan johdosta kun ei itse siihen pystyisi osallistumaan eikä oikein tunne ketään lähistöltäkään, niin homman organisointi olisi jonkinlainen projekti. Minun järjen mukaan moto eikä ajokonekaan oikein pysty uppoamaan jos veden syvyys on metri ja jäätä jos saisi syvimmän kohdan päälle vaikka 70 cm. Ja alla siis kova pohja. Kohde on Pohjois-Savossa ja niillä korkeuksilla vielä keskimäärin on jonkunlaisia talvia. Ja se varsinainen vahvemman jään tarve koskee vain sitä 50 metriä. Sen pidemmän rantavesitaipaleenhan periaatteessa ajaisi kesälläkin:)  En sitten tiedä miten metsäyhtiöt ja urakoitsijat suhtautuvat tällaisiin suunnitelmiin kun eivät taida olla ihan heidän vakiokäytäntöjen mukaisia. Kohde on vasta ostoneuvottelujen alla, minkä takia en ole vielä yhtiöiltä kysellyt.

    Timppa, ponttoonikuljetus joo, mutta saaren rannat ovat melko matalia ja ympäröivät vesialueet kivikkoisia. Lisäksi kyseessä on keskisuuri järvi. Isoilla järvillähän metsäfirmat käsittääkseni tekevät kesähakkuita säännöllisin väliajoin. Mutta tuo Metso-kohde oli erittäin mielenkiintoinen ajatus, täytyy selvitellä.

    Metsuri motokuski

    Youtubessa kun katsoo venäläisiä videoita metsänkorjuusta niin tuonnehan mentäisiin kesällä ajamalla. Meillä ei taida onnistua. Proomukuljetuskin taitaa olla hankalaa kun uppoama on suurempi kuin veden syvyys ainakin tuossa salmessa. Taitaa homma jäädä jollekkin jäätie projektiksi jos sattuu halukkaan löytämään.

    jpjulku

    Metso-kohdekaan ei tulekaan kyseeseen, koska kuvion keskellä on pikku mökki.

    Jäätieprojektiksi varmaankin jää. Jos sen koko kilometrin joutuisi tekemään  jäätietä, niin puut taitaisivat jäädä pystyyn. Realistista varmaan olisi se 50 metrin matka jäädyttää esim. 80 senttiselle jäälle. Taulukoiden mukaan se kestäisi 31 tonnia. Saareen saisi ajettua isonkin moton. Ajo sitten pienellä ajokoneella tai vaikka maataloustraktorilla. Ihmeenä pitäisin, jos pidemmän osuuden ajo ei onnistuisi sitä rantaviivaa seuraillen. Mutta tiedä näistä.

    Puuki

    Luonnonjään odottelu on melko epävarmaa. Jos ei tulekaan  kunnollisia pakkasjaksoja, niin ei ehkä tule tarpeeksi.  Toisaalta se pelkkä lumenauraus ei tule  kovin kalliksikaan.   Metsämökin voinee rajata ulos METSO-kohteesta, jos saaren puusto muuten siihen sopii.

    jpjulku

    Jos vaikka puhutaan Pohjois-Savosta, niin kyllä sitä jäätä joka talvi on 40-50 cm. Suurin este paksumman jään muodostamiseen on tietenkin lumi. Pelkällä lumettomana pitämisellä saisi varmaan jääkantta paksunnettua useita kymmeniä senttejä.

    Saarten talvihakkuissa voisi olla jollekin urakoitsijalle erikoistumisen paikka. Tuhansien järvien Suomessa puuta on saarissa valtavasti. Korjuu tuntuisi pienemmillä järvillä olevan aika lapsenkengissä. Moton kantavaksi jään saa kaiketi kohtuudelle. Ja jäähän muuten kantaa. Kyse on vain siitä mille jääpinta-alalle paino kohdistuu. Luotisuora jäätie vaan mantereelle ja viisi pienempää puukärriä vaijereilla tai puomeilla yhdistettynä riittävin välimatkoin riskin vetokoneen perään…

    Jätkä

    Pirkanmaalla – ainakin Pohjois-alueella on pyörinyt ponttooniurakoitsija, joka vie koneet ponttoonilla ja lastaa ne siihen, sitten kuljettaa sopivaan paikkaan. Yksityinen urakoitsija juurikin saarien puunkorjuuta varten hankkinut käypäsen kaluston.

    Kyllä kai isommassa järvessä löytyy sellaisiakin kohtia, joissa voi ajella edes 1,5 metrin syväyksellä ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)