Keskustelut Puukauppa Saarihakkuut

Tämä aihe sisältää 18 vastausta, 8 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi jpjulku 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Saarihakkuut

    Olisi tuossa yksi saari, jolla noin 500 m3 puustoa, josta noin 400 m3 tukkia. Kesäkorjuu ei tässä vesistössä taida tulla kyseeseen. Matkaa saaresta olisi mantereen laanipaikalle noin kilometri. Saaresta on sinänsä matkaa mantereelle vain 50 metriä, ja se laanipaikka on samalla rannalla, mutta siis kauempana. Varsinaisen jäätien teko taitaa olla noilla puumäärillä mahdotonta.

    Saaren ja mantereen väli on tosiaan vain 50 metriä ja veden syvyys tuolla välillä on enintään metri. Pohja on kivikkoinen ja siten kova. Mieleen tuli ajatus, että voisiko korjuuta suunnitella tähän veden kapeimpaan kohtaan siten, että pitäisi aluetta vain lumesta vapaana sillä ajatuksella, että kohta jäätyisi luonnostaan lähes pohjaan asti. Tästä kohdasta pääsisi mantereen läheisyyteen ja loppumatkan tekisi vastaavaa kevyen luokan jäätietä rantaviivaa seuraten laanipaikalle. Rannat ovat koko matkalla matalia ja kivisiä.

    Ajatus siis on, että vaikka jään paksuus ei korjuureitillä olisi ”virallisten standardien mukainen”, niin korjuu olisi kuitenkin mahdollista. Tämä perustuisi paksuhkoon jäähän, veden mataluuteen ja pohjan kovuuteen. Pahin riski olisi koneella pudota jään läpi enintään metri. Tämä metrinkin kohta rajoittuu siihen 50 metrin matkalle, lopun matkan osalta veden syvyys on enintään puoli metriä. Oma näkemykseni on, että jos jäätä on vaikka 60 cm, ei kone jään kantavuuden ollessa riittämätön kuitenkaan menisi jään läpi vaan jää vain painuisi pohjaa vasten. On tullut joskus tehtyä hiekkarantaa siten, että viimeisillä kevätjäillä levitettiin noin 100 tuhatta kiloa jään päälle muutaman kymmenen neliön alueelle. Painon jakautuessa tasaisesti jää vain painui pohjaa vasten ja jäällä piti kävellä kahluusaappailla.

    Ajatuksia, kokemuksia, näkemyksiä?

  • metsänkasvattaja

    työlästähän  se  jäätien tekeminen  on ja  kallista  jos  vieraalla teettää  joitain vuosia sitten  tein  1,5  km matkan  jäätietä  ja  tunteja  ei  kannata  laskea  niitä tulee  mutta  tuo 50  m  matka  on  lyhyt  ja   onnistunee  pienelläkin  pumpulla  jota jotkut  yhdistyksetkin lainaavat  jos   semmoinen löytyy mutta  pakkasta  vaatii  jo  alkutalvesta muutamia  viikkoja

    Tikkula

    https://youtu.be/KNUcpA0c77g olen kuullu kaverista, en kyllä tunne ,aikaansaava ainakin on. Oisko ollu näin: veeran jälkeen yhtiöt ei olisi maksaneet mitään saarimyrskypuista.  Isäntä jäädytti tien ja oisko ollu vielä mieshakkuuna. Saivat sen verran jäätä että uskalsi ajaa pienen ajokoneen saareen. Kaikki kylän metsäreet peräkkäin johon ajokone lastasi puut. Maat.tr veti junan pirssipaikalle jossa purku. Jos joku tietää/ muistaa enemmän voi kertoa. Mutta työnsankarinmitali pitäs isännälle antaa.

    Puuki

    Saarikohteet on hyviä Metso-kohteiksi. Kun puun korjuukin on tavallista työläämpää eikä aina edes onnistu kunnolla tai kukaan ei osta niitä puita pystykaupalla. Kemiönsaarella oli perustettu yksityinen suojelualue 200 ha eri saarissa.  Yli 600 k€ kertakorvaus kattaa hyvin tulomenetykset, puusto näytti olevan kitukasvuista männikköä.

    (edit) toisen uutisen mukaan tuo metso-alue on paljon laaljempi kuin 200 ha.

    jpjulku

    Tikkula, hieno video! Tuossa on todellakin yritystä! Ja näemmä myös onnistuu. Karttapaikan kartan mukaan kyseisen saaren pohjoispuoli (n. 13 ha) on luonnonsuojelualuetta. Merkitäänköhän metso-kohteet luonnonsuojelualueiksi karttaan?

    Timppa

    Metsoja on kahdenlaisia.  Jos teet 20 vuoden sopimuksen, niin sinulle maksetaan korvaus tuon 20 vuoden arvioidun kasvun mukaan.   Korvaus on verollista.

    Jos teet pysyvän sopimuksen, niin sinulle maksetaan puiden ”käypä” hinta vähennettynä 15 %:lla.  Korvaus on verovapaa.  Silloin muodostetaan virallinen luonnonsuojelualue, jolle voit ehdottaa nimen ja joka näkyy kartoissa.  Jos saaressa on mökki, sen ympäristön voi rajata pois.  Rajauksessa kannattaa miettiä se, että halutessaan voi kaataa esim riskipuut tai näkemistä haittaavat puut.

    metsänkasvattaja

    mistä  tuo  15  %  vähennys  tulee  itse  sain  korvauksen  ilman  sitä ja  lisäksi on  odotusarvokertoin ja   veroa  ei  mene

    Timppa

    Se 15 % tulee siitä, ettei uudistuskypsää metsää tarvitse uudistaa.   Näin minulle selitettiin.  Tietysti, jos kyseessä on nuori metsä, niin silloin laskenta varmaankin on metsänkasvattajan kaavan mukaan.

    jpjulku

    Pohjois-Savon elykeskukselta tuli tieto, että kohteiden minimikoko on 6 ha. Mökkien ”takamaita” eivät lähtökohtaisesti kelpuuta kohteiksi.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)