Keskustelut Metsänomistus Sademetsät tuhoutuu

  • Tämä aihe sisältää 27 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarMarjametsä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Sademetsät tuhoutuu

    Merkitty: 

    Ylellä on juttu sademetsistä

    Uusi tutkimus: Amazonin sademetsä tuottaa enemmän päästöjä kuin sitoo itseensä | Yle Uutiset | yle.fi

    Yllätys yllätys – johtopäätös on, että hakkuut tuhoaa metsän myös hakkuualueiden ulkopuolella. Mitenhän tämä sidos on todennettu. Jos minä hakkaan kuolevan metsikön ja vieressä oleva samanlainen metsikkö kuolee, niin se on hakkuun vika? Voihan se olla vain toimittajan tulkinta.

    Mielenkiintoisesti sademetsät katsotaan jutun perusteella yhdeksi kokonaisuudeksi ja se, että se voi huonosti kaikkialla, johtuu siitä, että jossain osassa tehdään hakkuita.

    Samaa logiikkaahan Suomen metsäkeskustelussa noudatetaan.

  • Puuki

    Maaperässä on n. 2/3-osa metsien hiilestä.  Puiden karikkeesta sinne tulee lisää hiiltä josta osa haihtuu CO2:na.  Puihin sitoutuva hiili lisää metsien  hiilivarastoa jatkuvasti  kunnes puut korjataan pois. Sen jälkeen osa puiden hiilestä jää pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi, osa lyhytaikaiseksi.  Luulisi tuon olevan mennyt jo perille  aikoja sitten.

    Puuki

     

    2 x

    Tolopainen

    Kun poltetaan nykyiset määrät fossiilisia polttoaineita. Laastarilapulla ei ole mitään merkitystä. Jos Saimaalta ottaa ämpärillisen vettä pois pinta tietenkin laskee, mutta ei merkittävästi. Näitä Anttosen höpinöitä on kuultu hiilensidonnasta, jotta hän voisi jatkaa vahingollista bisnestään. Valtiollinen Neste on yksi pahimmista saastuttajista.

    isaskar keturi

    Niin sademetsän ekologia poikkeaa todellakin meidän metsistä. Mm. siellä eloperäinen hiilivarasto on todellakin niissä maanpäällisissä puunosissa enimmäkseen, kuten AJ kirjoitti – paksua kunttaa ei ole.

    Vaikka sukkessio onkin erilainen, on kovin yksinkertainen vastaus sademetsien tilaan, että jossain päin sademetsää hakataan. Uutinen, että sademetsät muuttuvat päästölähteiksi, on mielenkiintoinen, koska viljelyyn ja laidunnukseen (valitettavasti) raivattuja alueita ei laskettane sademetsäksi? Ei meillä ainakaan pellot kelpaa metsäksi. Eli sademetsien tila on oikeasti heikkenemässä ja ne eivät riittävästi uudistu. Tuleeko vastaan se todellisuus, jota metsänsuojelijat eivät ymmärrä – ei sinne metsään määräänsä enempää hiiltä voi varastoida kasvavaan puustoon eikä edes maaperään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Isaskar näköjään lukee ajatukseni: tosiaan on näin, että joissakin sademetsän tyypeissä maannos voi olla ohut ja hiilivarasto pääosin puustossa. Sademetsä on suuri hiilivarasto mutta ei välttämättä suuri hiilinielu.

    Sademetsän heikkeneminen alkaa, kun sitä häiritään sen ympäristön tai itse alueen avohakkuilla tai liian voimakkailla poimintahakkuilla. Naturen jutun tiivistelmässä puhuttiin kaukokartoituksen keinoin havaituista muutoksista maanpäällisessä biomassassa. Toisin sanoen joko lehtimassan määrä ja/tai puiden määrä on alentunut. Kun harsuuntumiskehitys jatkuu riittävän kauan, siitä voi alkaa itseään ruokkiva kierre, joka jatkuakseen ei varmaan tarvitse lisähakkuita ja sen pysäyttämiseen ainoa keino lienee suurten suojelualueiden perustaminen.

    Jätkä

    Tuohon metsäasiaankin sopii vanha lause: Kyllä maalla ollaan siisaita, kun merellä sattuu vahinko.

    Meillä ollaan niskakarvat pörhöllään, kun Keski-Eurooppalaiset entavat (EU:n kautta) – meille metsäkäsittely tirektiivejä ja määräyksiä. On syytä ollakin!

    MuttaMutta: Miksi me annamme ”viisaita ohjeita” Sademetsien käsittelyn ja hoidon suhteen? V= Samasta syytä ja perusteista, kuin EU meitä suitsii.

    Parempi olisi suutarin pysyä lestissään, eikä esim innolla hyppiä muualta tulleiden metsähoitomenetelmien perässä.

    R.Ranta

    Ihmislajin jatkuva lisääntyminen on ongelma. Jos siihen ei tule jotakin ratkaisua, jälkipolvilla ei ole kehuttavat oltavat. Sen luulisi jo kaikille peräkamarinpojillekin olevan itsestäänselvyys.

    Jos luontoarvoihin ei olisi jo jokin aika sitten alettu kiinnittämään huomiota, nykytilanne olisi jo huomattavasti huonompi. Paskaajia kyllä rittää, jos mahdollisuus annetaan.  Siksi on vaikea ymmärtää täällä esintyvää erittäin  lyhytnäköistä suhtautumista näihin kysymyksiin. Hävettää metsänomistajana lukea tuollaista parjausta ja vastakkainasettelun lietsomista.

    isaskar keturi

    Mitä mitä RR?  Mistä syntyy vastakkainasettelu? Kyllä metsätalous on tehnyt merkittäviä satsauksia ympäristön tilan huomioimiseen. Muutos on valtaisa verrattuna jopa 1980-luvun metsätalouteen. Toki edelleen on toimijoita, jotka vähät välittävät luontoarvoista. Mutta jo 80-luvulla virisi ajatus viimeisen päälle tehokkaan metsätalouden järjettömyydestä. Mm. arvon professori P. Kilkki paheksui kaikkien pienten kosteikkojen ojitussuunnitelmia oppilastöissä.

    Kyllä vastakkainasettelu tulee siitä, että näille tehosuojelijoille ei tunnu riittävän mikään – silloin kun sen voi ottaa toisten kukkarosta. Kuten täällä toisaalla on keskusteluissa ollut, tälläkin palstalla keskustelevista on satsannut luonnosuojeluun ilman yhteiskunnan panosta omilla päätöksillään merkittävästi enemmän kuin keskivertokansalainen.

    Lopuksi voisi kysyä, miten pitkänäköistä on yrittää ajaa metsätalous alas, mahdottomilla vaatimuksilla? Näitä pitkänäköisiä ympäristöpäätöksiähän on nähty, kun hiilidioksidin kauhussa alettiin suosimaan vähän hiilidioksidia päästäviä dieseleitä.

    mehtäukko

    Mikä yhtäläisyys RR:lla on ”ihmislajin lisääntymisellä ja peräkammarin poikien itsestäänselvyydellä”..???????

    R.Ranta

    Täällä esiintyvä räyhääminen ei johda mihinkään.

    Pitäis mieluummin keskustella siitä mitä on tehty asian hyväksi, ja mitä mahdollisesti vielä voidaan oikealla asenteella tehdä. Käypään hintaan voin suojella vaikka joka ainoan aarin.

    Ne tietysti lietsovat tätä vastakkainasettelua peräkamarinpojille, joiden leipäpala on metsistä muulla tavalla kiinni kuin puuntuotannossa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)