› Keskustelut › Metsänhoito › Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

    Sent on: 2.11.2014, 15:28

    Vuoden 2013 palstatapaamisessa tutustuimme myös Sahalan Kartanon metsänhoitoon. Sitä esitteli meille itse omistaja Veli-Jussi Jalkanen.

    Mieleen jäi 4 osaaluetta, joissa ainakin oli tehty hiukan omia ratkaisuja.
    1. Kunnostusojitus
    2. Uudisalan muokkaus
    3. Tilan sisäinen metsätieverkosto.
    4. Ne hirvet, tätä jo toisessa ketjussa käsiteltiinkin.

    Kunnostusojituksessa siellä käytetään yksitelaista kaivuria, joka kulkee ojanpohjaa pitkin. Kunnostusojituksessa ei avata ojalinjoja ollenkaan vaan kone kulkee siellä ojassa ja pistelee maat puiden väleistä ulospäin. Näimme tällä tavalla tehtyä ojitusta ja ojapuut olivat lähes kaikki vaurioituneet. Tosin isäntä sanoi että yleensä jälki on parempaa ja että tämä kaveri ei kaiva jatkossa.
    Niin tai näin, niin kyllä tuossakin menetelmässä ongelmansa ja varjopuolensa on. Jotain kertoo sekin että tuo kone on jäänyt protyypiksi, vai kertooko se meidän muiden ennakkoluuloista?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 2.11.2014, 15:33

    Jatkoa avaukseen

    Udistusalat muokattiin siten että noudatetaan jo tässä vaiheessa ajourasysteemiä, jossa ura on 4 m ja niiden väli 20 m. Ajouran kohtaan tehdään matala ”kaukalo”, josta tulevasta maasta tehdään sitten mättäät, joihin istutetaan.
    Näitä on jo edennyt ensiharvennukseen asti, Siinä kuulemma ”kaukalo” toimi hyvin ajourana. Alavimmilla paikoilla oli kuulemma jouduttu tekemään myöhemmin ”kaukalon” pohjalle lisä navero, vesitalouden takia.
    Jäin tässä miettimään että onko systeemissä joku vika vai olemmeko me vain hidasoppisia.

    Tilan sisäiset tiet, joita pitkin kaukokuljetus suoritettiin, Siis muualla sanottaisiin että alueluokan metsäautotiet, oli rakennettu sinänsä niinkuin tiet muuallakin. Jatkossa oli vain annettu pientareitten kasvaa puuta, jota oli vain vähän harvennettu. Rekkojen takia oli tienpuoleisia oksia jonkunverran karsittu. Isäntä väitti että puiden juuristo nimenomaan tekee tiestä kantavan.
    Vain iso isäntä saa rekan menemään mokomaan kujaan. Jos minulla olisi puuta tuollaisen tien varrella, niin sinne se jäisi ei sitä kyllä rekalla haettaisi. Minä olen myös sitä mieltä että elävä juuristo tien alla ja sen myöhempi lahoaminen, päinvastoin, pilaa tien kantavuuden. Eli penkat ja ojat puhtaiksi määrävälein.

    Tässä sitä olisi kommentoitavaa. Joku lisätköön, jos muistaa vielä muuta sieltä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kuusessa ollaan 2.11.2014, 17:34

    Tuon ajourakaukalo-menetelmän kuvia olen joskus nähnyt. Se mietityttää, että kun se kaukalo on ”oja”, se on myös kostein kohta kuviolla. Eli myös heikoiten kantava ja vain talvikorjuukelpoinen?
    Lisäksi mietityttää uran reunalla kasvavien puiden juurien vaurioitumisriski, niiden täytyy kasvaa varsin jyrkästi alaspäin, eli korjuun yhteydessä vaurioriski on talvellakin suurempi.

    Monesti harmitellaan sitä, että ojia perattaesssa joudutaan kaatamaan siitä ojan reunalta isompia puita. Itse lasken sen jopa eduksi. Silloin otetaan hyöty ojien aikasemmasta vaikutuksesta, samalla ojasta 3 metrin päässä olevat ojanpenkkapuita laadukaammat rungot saavat kasvutilaa. Monessa tapauksessa lisääväät kertymää ja jopa mahdollistavat rahan tulemisen siinä hakkuussa.
    Ja ojien väleissä olevat rungot tavallaan saavat tasoitusta alun hitaammalle kasvulleen. Lopputuloksena on tasakokoisempi puusto.
    Yksi vaihtoehto on myös kaivaa uudet ojat ristiin vanhojen kanssa, tälläisenkin toteutuksen olen nähnyt.

    Tosta juuristo tien sidontatapana on omakohtaista kokemusta, myös ”vanhanisännän” periaatteiden osalta. Toimii ns. oman käytön kärryteissä, mutta nyky kuorma-autoille ei niiden apu riitä kuin korkeintaan turvemailla. Mutta siellä sitten joustava suo päästää rungot kallistumaan tiellä kuormituksen mukaan ja silloin ura kapenee entisestään.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 2.11.2014, 17:44

    Kuusessa ollaan:
    ”Yksi vaihtoehto on myös kaivaa uudet ojat ristiin vanhojen kanssa, tälläisenkin toteutuksen olen nähnyt.”

    Tällaisia ”salmiakkiruutuja” olen joutunut tekemään kunnostusojituksessa kun suosta alkoi kasvaa ”mäkiä” ojituksen laskiessa suon pintaa. Vesi pitää johtaa sinne minne se vähimmin vaivoin saadaan menemään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 2.11.2014, 18:51

    Meillä on ohjeena firman maalla että tien varresta aina laitarivi kaadetaan pois jotta tierunko saadaan kuivumaan eli ”tuulettumaan” ja ojien mahdollisella perkaamisella ei sitten vaurioiteta juuria.

    Jätkä 3.6.2016, 17:24

    UPM:n omille mailleen tekemän metsätien molemmilla reunoilla oli puurivittien ja raviojan välissä. Kertoivat mäntyjen kasvavan hyvin ja tien pysyvän hyvässä kunnossa.
    Puutavara-autolle ei haittaa, vaikka oksat hieman lääppisivätkin, mutta pystykarsinta hoitaa sen puolen.
    Tien päässä oli rakennettu koulutuspaikka, ehkä alkujaan ollut komea metsäkämppä. Paikka on Jämsässä.
    Kyllä tietä pitkin pääsi myös komealla turistibussilla.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 3.6.2016, 18:58

    Tietysti jos tie tehdään tarpeeksi leveä, niin mahtuuhan siihen tien ja ojan väliin puurivi. Sellaisessa tapauksessa pystykarsinta riittää ihan hyvin. Sahalassa vain oli ne tiet niin kapeita, että sinne puiden väliin juuri ja juuri jäi rekan mentävä kolo. Vaikka kuinka hyvin karsittaisiin, niin tarvitaan kyllä Sahalan kaltainen suurtila että sinne saa rekan ajamaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    oksapuu 3.6.2016, 19:24

    Tuo puurivi tien ja ojan välissä on vanha konsti lukita pehmeäpohjainen tienpenkka paikoilleen…

    Jätkä 9.8.2016, 10:49

    Tuon yksitelaisen kaivurin oikeudet osti jo kauan sitten Laitilan metallin omistaja, joka mielellään kokeilee mielenkiintoisia projekteja.

    Siellä on yksi sellainen – ainakin ollut – ja kiistatta kätevä kaveri sillä tekee siistin jäljen, mutta tietenkin, jos ojanreunoissa on puu kiinni toisessaan, on vaikea sijoittaa maat kolhimatta puita.

    Toisaalta, pitääkö ojassa kasvaa taajemmassa puita, kuin ojien välissä harvennuksen jälkeen?
    Aina ennen ojien perkausta pitäisi suorittaa alueella harvennushakkuu.

    jees h-valta 9.8.2016, 11:39

    Jätkän viimeisen virkkeen voisi korjata järkevämpään muotoon eli aina ennen ojien perkausta pitäisi suorittaa päätehakkuu.

    Svedu Petteri 16.8.2016, 20:34

    Kaivinkonemiestä ei sovi laskea koneen kanssa kauhanulottumaa lähemmäksi puita. Leimoja tulee helposti.

    Kaivinkonemies ei myöskään sovi hakepuiden ajoon metsässä. Tulee maata helposti kasaan mukaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3