Keskustelut Metsänhoito Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
  • Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

    Vuoden 2013 palstatapaamisessa tutustuimme myös Sahalan Kartanon metsänhoitoon. Sitä esitteli meille itse omistaja Veli-Jussi Jalkanen.

    Mieleen jäi 4 osaaluetta, joissa ainakin oli tehty hiukan omia ratkaisuja.
    1. Kunnostusojitus
    2. Uudisalan muokkaus
    3. Tilan sisäinen metsätieverkosto.
    4. Ne hirvet, tätä jo toisessa ketjussa käsiteltiinkin.

    Kunnostusojituksessa siellä käytetään yksitelaista kaivuria, joka kulkee ojanpohjaa pitkin. Kunnostusojituksessa ei avata ojalinjoja ollenkaan vaan kone kulkee siellä ojassa ja pistelee maat puiden väleistä ulospäin. Näimme tällä tavalla tehtyä ojitusta ja ojapuut olivat lähes kaikki vaurioituneet. Tosin isäntä sanoi että yleensä jälki on parempaa ja että tämä kaveri ei kaiva jatkossa.
    Niin tai näin, niin kyllä tuossakin menetelmässä ongelmansa ja varjopuolensa on. Jotain kertoo sekin että tuo kone on jäänyt protyypiksi, vai kertooko se meidän muiden ennakkoluuloista?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • jees h-valta

    Juuri niin. Ei valmista metsää kannata raiskata turhalla reuhuamisella koneiden kaas. Helpompaa se on kun on laakeeta ympärillä ja silloin niitä ojia vasta tarvitaankin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Svedupetterillä on ollut onni tavata vain osaamattomia kaivinkonemiehiä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    On niitä tuloksia nähty kyllä satakunnassakin. Ja Otsohan vasta oivasti homman on esim. juuri H-vallassa hoitanutkin. ”Osaavasti” hoiti metsän vedet pitämään meitin metsäsutotietä rungostaan märkänä koko ajan. En tiedä mitä sorsien levähdysallasta mahdettiin tehdä mutta vakiovesiallas tuli tien viereen.

    pikkutukki

    Sahalassa kun tehdään jotain erilailla kuin muualla , sitä ylistetään , mutta kun jees tekee toisin , häntä ei ylistetä !

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei Otso, senkummemmin kuin edeltäjänsä Metsäkeskus, ole mikään itsenäinen toimija metsäojituksessa. Se suunnittelee ja toteuttaa metsänomistajien ojitushankkeita.
    Metsäomistajan on syytä olla aktiivinen ojitustushankkeen kaikissa vaiheissa. Kokemuksesta tiedän kun on tullut muutama projekti kahlattua läpi, aina 60-luvulta nykypäivään.
    On turha ihmetellä täällä sitten työn jälkeä ja jopa suunnitteluvirheitä, jos ei ole valvonut toteuttajia aikanaan.
    Joskus se valvominen vaatii toki sen että sanotaan asiat kaunistematta ja ennenkaikkea ettei jätetä asiaa yhden sanomisen varaan, vaan valvotaan sanomisten perille menoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Väittäisin Taneli että aika itseellisestä toiminnasta on kyse jos Otson omat miehet on puikoissa ja metsä on juuri valtion perimää metsää. Muttaa onhan toki eteläpohjanmaallakin joskus asiat toisin. Minullahan on aina kuten pikkutukkikin tuossa yllä mainitsee.

    wanhajätkä

    Joo, minusta ainoa tapa täydennysojituksessa on hajoa sarat keskeltä. Puustohan on ojan varsilla. Ei niitä pidä mennä perkkaamaan. Tästä tingattiin metsäkeskuksen kanssa. Voitin….nyt kävi keskuksen tarkastaja tuhkaprojektin takia tarkastuskäynnillä ja kehui minun systeemin onnistuneen. Vanhat ojat tukevat vieläkin kuivatusta. Salmiakki systeemi vaikeuttaa koneiden liikkumista ja tukkijat se kone vanhat ojat. Nyt kun teen ensiharvennuksia ajoura on vanha ojanpäällä. Minä oon Lapissa ja meillä routaa on jal lunta riittää . Se vanhakaan oja ei kärsi. Nyt mulla oli 20 tuntia 25 tonnin kaivuri töissä. Ojat tuossa saan hehtaarin alueella on toista kilometriä. Jaoin ne kolmeksi,

    wanhajätkä

    tuli kahesti

    wanhajätkä

    Puolet tekstistä meni bittiavaruuteen, jatkan ku kehtaan

    Gla Gla

    ”ainoa tapa täydennysojituksessa on hajoa sarat keskeltä”

    Tarkoitat varmaan kunnostuojitusta?

    Muutamana vuonna kun ainakaan etelässä pakkasia ei enää ole riittänyt lopputalveen, on joutunut talvileimikoissa jännittämään ajokoneen selviytymistä. Pienillä vahingoilla olen selvinnyt, mutta täydennyksiä tehtäessä kannattaa ottaa huomioon sekin, mitä ojien määrän kasvaminen vaikuttaa tässä suhteessa korjuukelpoisuuteen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)