Keskustelut Tekniikka Sähkö 64 c/kwh

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 447)
  • Sähkö 64 c/kwh

    Merkitty: 

    Onko kukaan vielä pörssisähkössä, itse olin vielä syksyllä mutta tuli pahoja aavistuksia niin siirryin kahden vuoden sopimukseen, 5,85 oli silloin. Hinta yli kymmenkertaistunut nyt. Ei oikein taida tuulimyllyt näin pakkasilla jauhaa sähköä.

    Ei muuta kuin puita uuniin.

  • aegolius

    >No nyt meni metsään.

    Teukka laittanee oman tietolähteensä näkyviin?

    Siihen saakka luotan tähän Motivan ohjeeseen: ”Parhaimpia sijoituspaikkoja ovat kuitenkin kukkuloiden huiput, jolloin tuuli kerää lisää nopeutta noustessaan rinnettä ylös.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuulivoimaloita varten on tehty tuulikartoituksia joiden perusteella parhaita paikkoja on haarukoitu.

    Jätkä

    ”No nyt meni metsään.”

    ”Hän ei tiedä, mitä hän puhuu!” Kannattaisi pitää sormensa pois näppäimiltä.

    Kalle Kehveli

    Normaalitilanteessa tuulen nopeus voimistuu ylöspäin mentäessä. Vaikka meidän kokemalla maanpinnan tasolla tuulta ei olisi, tuulee tuulivoimaloiden napakorkeudella enemmän. Tuulen nopeuden muutos on suurinta maanpinnan läheisyydessä, ja se on riippuvainen maapinnan peitteisyydestä ja säätilanteesta. Esimerkiksi sisämaassa tuulen nopeus voimistuu keskimäärin yli 30 prosenttia siirryttäessä 50 metrin korkeudelta 125 metrin korkeudelle. Vuonna 2020 Suomeen rakennettujan tuulivoimaloiden keskimääräinen napakorkeus oli 142 metriä. Selvästi korkeammalla nopeuden muutos on vähäisempää maanpinnan hidastavan vaikutuksen vähentyessä.

    Puuki

    Mäen päälle saadaan parempi paikka tuulimyllylle kuin tasaselle metsien tai korkeiden rakennusten ympäröimälle paikkaa. , Tuo nyt lienee  itsestään selvä asia.   Myllyn takana tai sivuilla oleva estekin vaikuttaa myllyyn tuulesta saatavaan energiamäärään, jos este on lähistöllä.

    Planter Planter

    Ovathan ne mäkien päällä olevat paikat tuulisempia…..teorissa.  Jos tuulen puoleinen rinne kasvaa 04 kehityluokan metsää tuulen kohtaama kitka hidastaa huomattavasti tuulta.  Kitkan vaikutus taitaa loppua vasta jossain kilometri(e)n korkeudessa.  Laajalla peltoaukealla kitka on pienempi.

    Teufelin Zumi

    ”Tuulen nopeus nouseen kun rinne ahtaa ilmavirtauksen tiiviimmäksi, eli syntyy patopaine. ”

    Se on edelleen metsässä.
    Tuuli virtaa alempaa painetta kohti. Rinteen kohdalla tuulen vauhti kiihtyy ja paine alenee. Jos sinne joku patopaine tulee silloin vauhti alenisi. Tästä asiasta olemme sitten samaa mieltä.

    Jätkä

    Kaikesta huolimatta: Kun sama määrä ilmaa tungetaan ahtaammasta paikasta läpi, niin ihan pakko on ilman nopeuden muuttua. Eikä se muutu pinemmäksi, on periaatteessa ihan sama, onko siinä aukeaa vai kakkoskehitysluokan metsää. Jos tuuli lisää ilmanpainetta rinteessä, niin sehän lisää voimaa?

    Kysymys: Minkä takia esim kaasuttimien kurkussa on kuristuskartio (Venturi)? Sitä kutsutaan myös kiihdytyskartioksi. Toinen kysymys: Miksi autossa on tuulilasin alapuolella sisäilman ottoaukot / ritilät? Miksi ne eivät ole maskissa?

    Visakallo Visakallo

    Teukka on nyt eka kerran ihan oikeassa. Kun tuuli kohtaa tasaisen maaston jälkeen mäen, syntyy ns. lentokoneen siipi-ilmiö, eli ilman virtausnopeus kasvaa samalla kun sen paine alenee.

    Terveisin: TusuMisAki

    Jätkä

    Ilman virtausnopeus kasvaa, koska sen paine NOUSEE!

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 447)