Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkön pörssihinta vaihtelee tuotannon ja kulutuksen mukaan. Kulutuksen vaihteluun vaikuttaa eniten sää. Mitä kylmempää on, sitä enemmän menee sähköä ja tuotantokin (tuulivoima) takkuaa. Teollisuus ei pörssisähköä juurikaan osta, muuta ei toisaalta aiheuta kulutuksen nousua pakkaskeleillä. Kyllä pörssisähkön mahdollinen nousu johtuu henkilöiden sähkönkulutuksesta.
Ehkä tehokkain keino hillitä sähkön hintapiikkejä olisi se, että mahdollisimman suuri osuus kuluttajista siirtyisi pörssisähköön ja säästäisivät sähkön käyttöä mahdollisimman paljon korkean hinnan aikaan. Esim saunan voi lämmittää halvalla sähköllä. Suihkussakin käyntiä voi harventaa ja pyykkiä pestä halvemman sähkön aikaan. Vaatteita on kaapit väärällään. Niillä pärjää ainakin pari viikkoa, vaikkei pyykkiä pesisikään.
On mielenkiintoista seurata, miten sähkön käyttö muuttuu ensi talvena. Veikkaan, että sähkön kulutushuipppu on ensi talvena 1000 MW alempi kuin viime talvena kovilla pakkasilla.
Markkinatko muka toimivat rehellisesti. Sähkö on kallista sen takia, että Pohjoismaista on vientiyhteys Keski-Eurooppaan ja tänne tuli samat hinnat. Euroopassa sähkö on ollutkin huomattavasti kalliimpaa kuin täällä.
Kohta kannattaa laittaa keinoaurinko paistamaan pilvisellä säällä aurinkokennoihin ja tienata sähkön myynnillä verkkoon. Kyllä joku sen kalliimman sähkönkin ostaa kuitenkin .
Sauna ja ilmastointi on suurimmat sähkösyöpöt, jos on sähkökiuas ja koneellinen ilmastointi käytössä. Niiden päiväkäyttöä vähemmälle,niin tulee säästöä. Vesivessat on turhia kapistuksia haja-asutusseuduilla varsinkin. Kompostivessat käyttöön, niin säästyy puhdasta vettä (ja sähköäkin) ja samalla tulee hyvä maanparannusainetta. EU voisi rahottaa vaihdon vaikka koronarahastostaan. Siellähän on meidän kaikkien rahoja.
Näin sellaisen vedensäästösovelluksen jossa käsienpesuallas oli asennettu vessanpöntön vesisäiliön päälle. Ei kannata säästää kylmää vettä, koska jätevesiputkistot alkavat mennä epäkuntoon jos vettä on liian vähän.
Siihen voi varautua, että OL3 ei tuota sähköä ensi talvena. Näyttää että 430 teholla jatketaan toistaiseksi. Ylösajot ja korjaukset tulevat viemään useita vuosia. Ranskassa puolet ydinvoimaloista on korjauksessa. Korjaamolla ne on pösötkin jatkuvasti sähkövikoja.
Pessimisti Tolopainen ei tietenkään pety, mutta siihen siellä pyritään että Olkiluodon uusi reaktori pyörii täydellä teholla viimeistään talvella. Nyt ovat menossa vasta koekäytöt. Ei voimalaa polkaista kerrasta täyteen tehoon. (Radiosta kuultua.)
Kustannusten nousu on sitä luokkaa, että on kumma, jos se ei ala näkyä taloudellisina ongelmina. Kenen takapuoli tulee kestämään merivettä? Kauanko voidaan jatkaa tätä velaksi elämistä lastemme maksettavaksi? Tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla.
Ongelmia tietenkin tulee, kun vaatimukset kasvaa enemmän kuin mihin edellytykset riittää. Ei nykytekniikalla ole mikään ongelma tehdä generaattoreita ja turbiineja. Mutta kun turbiinin ja generaattorin akselin pituus on 68m kuten OL3:ssa ongelmia saattaa tulla ja tuollaisen valmistaja sanelee hinnan. Miksi piti tilata Suomeen aivan liian iso voimala. Vaikka koekäyttö onnistuu tuo ongelma ei koskaan poistu, että suurvoimala vaarantaa koko maan valtakunnanverkon toiminnan.
Yksi lupaava uusi tekniikka on aaltovoimala. Aiheuttanee vähemmän ympäristövaikutuksia kuin monet muut ratkaisut ja lisäksi melko varmatoiminen koska merellä on yleensä aina aaltoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään