Keskustelut Tekniikka Sähköisen palvelun ongelmia

Tämä aihe sisältää 80 vastausta, 19 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 2 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 80)
  • Sähköisen palvelun ongelmia

    Käytössämme ovat verkkopankit, pankkikortit, metsaan.fi, metsäyhtiöiden vekkopalvelut, Omakanta, Kela, jne. Kaikki toimii yleensä hyvin, jos käyttäjä itse pystyy tunnistautumaan palveluihin salasanoillaan, pankkitunnuksillaan tai muulla sähköisellä tavalla. Ongelmat alkavat, jos käyttäjä tulee kykenemättömäksi tunnistautumaan tai ei korkean ikänsä tai muun syyn takia omista pankkitunnuksia, älypuhelimia, tms. välineitä. Toisen tunnusten käyttö on lain mukaan rikos, vaikka niiden omistaja olisi sillä kertaa antanut siihen luvan. Tämän takia oikealla tavalla laadittu edunvalvontavaltakirja on muuttunut entistäkin tärkeämmäksi. Aina sellaisen henkilön löytäminen nykypäivänä, joka tehtävään suostuu, ei aina ole kovin helppoa.

    Yksi pieni arkipäivän esimerkki: 93v. mummelille tuli keskussairaalasta kirje, että pitää ennen tukimuksiin saapumista täyttää Omakannassa esitietolomake. No, kun ei ole mummelilla pankkitunnuksia eikä tietokonetta. Soitto keskussairaalaan. Sanottiin, että tässä tapauksessa vielä tällä kertaa voivat ottaa esitiedot vastaan vasta sairaalaan saapuessa. Olisihan sen lomakeen toki voinut laittaa mukaan siihen kutsukirjeeseen kuten ennenkin, mutta säästöhän se on pienikin säästö!

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aiheellinen aloitus! Edunvalvonta astuu peliin vasta kun henkilö on kyvytön hoitamaan asioitaan. Jo sitä vaihetta ennen olisi hyvä harrastaa valtuutuksia eri palvelujen käyttöön. Pankkitilit voivat olla useamman henkilön käyttöoikeuksilla, ettei esim. jää laskut maksamatta. Viranomaiset voisivat edelleen lisätä mahdollisuuksia valtuutuksiin.

    Tolopainen

    Ei julkisessa terveydenhoidossa enää hoideta yli 66v , että aivan sama mitä tietoja osaa laittaa järjestelmään, sanotaan päivää ja näkemiin.

    Visakallo Visakallo

    Toinen pikku esimerkki: 93v. mummeli halusi siirtää rahaa S-tililtään toisen pankin tililleen. Ei onnistu mitenkään muuten kuin verkkopankissa. Ei ollut niitä pankkitunnuksia, vain vanha vihreä kortti, jossa ei taas ollut sitä pankkiautomaattiominaisuutta. No, paikallisesta S-Marketista sai oikeanlaisen valtakirjapohjan, johon piti laittaa mummelin täydelliset henkilö- ja yhteystiedot henkilötunnuksineen. Sama myös valtuutetun ja kahden todistajan osalta. Sitten summat numeroin ja kirjaimin, ja ei muuta kuin 80 km ajo kesken työpäivän lähimpään S-pankkiin. Jonotus, asian selvitys, virkailijan varmistussoitto tilin omistajalle, ja vihdoin myös rahat käteisenä tiskille. Helppoa kuin heinänteko. Parin viikon päästä tuli tilinomistajalle kirje S-pankista, että käteisnosto oli merkitty tehdyksi kaksi kertaa, mutta virhe oli pankin toimesta korjattu muutaman päivän päästä!  Silloin kävi kylmät. Entä jos pankki ei olisikaan myöntänyt ja korjannut tekemäänsä virhettä?!

    Tolopainen

    Visakallon on turha kuvitella että suomalaisessa pankissa ei korjattaisi tehtyä  virhettä, olipa se mihin suuntaan tahansa. Kyllä nuo kaksoisveloitukset aina korjataan jos sellainen on tullut tehtyä kun järjestelmässä on ollut häiriö.

    Visakallo Visakallo

    Mummeli muisteli, kuinka säästökassoihin ja myöhemmin S-pankkeihin rahan siirto muista pankeista oli tehty mahdollisimman helpoksi. Toisinpäin onkin sitten vähän eri juttu, eli vanha sanonta ”Näin tekee osuuskauppaväki” pitää hyvin paikkansa nykypäivänäkin.

    Metsänmies

    Kyllähän tuollaisen yleisen edunvalvontavaltakirjan voi tehdä siinä vaiheessa, kun on vielä oikeustoimikelpoinen. Ongelma tulee eteen, kun ymmärrys on jo mennyt. Silloin tarvitaan jo viranomaisten ja lääkäreiden todistustuksia ja päätöksiä. Nekin tietysti saa, mutta ovat suuremman työn takana. Mutta kuten Visakallo kirjoittaa, tuon valtakirjan käyttö voi olla hankalaa, kun toimitaan verkkopalveluiden kautta eri virastojen ja toimijoiden kanssa.

    Tolopainen

    Mitään vaikeutta tuossa ei ole verkkopankin kautta, niin tapahtuu joka päivä kun laskuja maksellaan. Kukaan ei puutu siihen, jos mummeli hankkii verkkopankkitunnukset ja joku muu niillä tekee siirtoja hänen puolestaan. Jos vaikka onkin rikollista tuskin yleinensyyttäjä nostaa syytettä ilman asianomistajan vaatimusta.

    MJO

    Visakallon tapauksessa juuri sähköinenpalvelu olisi ollut ratkaisu, eikä otsikon mukaan ongelma? Jollei ole pankkitunnuksia tai automaattinosto mahdollisuutta. Silloin ei ole muita vaihtoehtoja, kun mennä pankin tiskille. Tämä oli vielä 70-80-luvulla lähes ainoa vaihtoehto. Ymmärrän vanhusten ongelman, sillä itsekin hoidan äitini laskut. Se vielä puuttuisikin, että minun pitäisi juosta niiden kanssa tiskillä.

    Jos ne löytyy, niin homma hoituu sähköisesti vaikka kotisohvalta.

    Tolopainen

    Minähän voin antaa tilini käyttöoikeuden kenelle haluan, ei tarvita kuin käydä pankissa ilmoittamassa toisen henkilön nimi ja hänelle verkkopankkitunnukset.

    Puuki

    Valtakirjalla voi myös valtuuttajalle perustaa tilin omalla tilinumerolla valtuutetun tunnuksilla toimivaksi  . Mikä tuossa on muuttunut ?   Sijoitustiliä ei voi tehdä samalla tyylillä, (ei ainakaan ole onnistunut ), kun silloin pankkineuvojat ei pääse niin hyvin antamaan omia sijoitusneuvojaan asiakkaalle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 80)