Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt joku asialle, pakkoryöstölunastukset loputtava ja kohtuu vuosivuokra metsänomistajille linjanalle jäävistä alueista!!! Eduskuntavaalit ovella, lakimuutos asiaan tehtävä heti. Tässä vaaliteema pyrkivälle!
Ei tullut valmista tällä hallituskaudellakaan lunastuslain päivityksestä. Viiden tilan alueelle itsellä suurjännitelinja hakkuun tekivät vuodenvaihteessa. Linja oli vuosia suunnitelmissa, joten toiveikkaana odotin valtioneuvoston päivitystä v.1979 asetukseen .Ei kerennyt, hallitukselta puuttui tahto. Nyt saattaa asia hiukan vauhdittua, kun Mikko Tiirola on asiasta puhetta pitänyt. Hänkin heräsi, kun omalle tilalle linjahakkuut tulivat ja metsä alkoi kaatua.
Muistetaampa taas se taikasana, VIHREÄ SIIRTYMÄ. Ei taida olla ministereissä, kansanedustajissa eikä ehdokkaissa sellaista, joka uskaltaa potkaista aisasta yli. Purran porukasta jos ei löydy, niin sitten ei mistään. Suuri vääryyshän nykyinen menettely on.
Joo, 4 ha jäämässä Järvilinjan alle. Naapuri oli ollut lunastuslain uudistuksesta Lintilään yhteydessä, hän oli pistänyt vasemmiston syyksi lain vesittymisen. Savo-Karjalassa on ehkä yksi ehdokas joka on asiasta puhunut(ja paljon muutakin maa ja metsätalouden asiaa), KD:n sitoutumaton Ahti-Pekka Vornanen. Sama äijä oli mukana muutama vuosi sitten kun luistelivat pitkin Vieremän teitä protestina teiden kunnossapidolle.
Tässä oli muutamakymmen vuotta hiljaista näiden linjojen rakentelu, mutta nyt räjähtää homma isoksi. Tänneki suunnitteilla iso tuulipuisto, nyt arvaillaan mistä kohti vetävät yhdyslinjan. Maapohjan ostivat jo myllyfirmalle omaksi, eli ei tule vuokratuloja kenellekään.
Perusongelmahan tässä on se, että sekä lunastuslain että maankäyttö- ja rakennuslain lunastuspykälät on alun perin kirjoitettu sillä ajatuksella, että lunastaja on valtio, kunta tai jokin valtionyhtiö, joka ei tee normaalia bisnestä. Sinänsä konsepti tulee Ruotsin kuninkaalta asti, eli jo kuningas sai ottaa talonpojan maat laillisesti perusteltuihin tarpeisiinsa, mutta ei ilmaiseksi.
No, sittemmin meillä on ollut jo vuosikymmeniä buumi, jossa näitä yhteiskunnallisesti tärkeitä juttuja on yksityistetty, erilaista infraa ym.
Ongelma on, että lunastuspykälät eivät tunnista sitä, että pakkolunastamalla viedyllä alueella voidaan tosiasiassa tehdä rankkaa bisnestä. Lunastuksen lopullisuuden vuoksi lunastettu alue voidaan vielä myöhemmin jalostaa toiseen käyttöön ilman eri korvausta, millä mm. Helsingin kaupunki on hienosti kikkaillut.
Taika on lunastuslain 4 §:ssa:
Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.
Lunastuksen hakija voi olla myös yksityisoikeudellinen yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta ja esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen.”
Kysymys on siitä, mikä voi olla ”yleistä tarvetta”, ja siitä olisi syytä pitää kovasti keskustelua yllä. Ja jos nyt oikein lähdetään venyttämään, niin eikö se olisi ihan yleiseen tarpeeseen lunastamista, jos valtio lunastaisi kaikkien meidän metsät hiilinieluiksi, kun me muuten hakataan niitä liikaa?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään