Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt joku asialle, pakkoryöstölunastukset loputtava ja kohtuu vuosivuokra metsänomistajille linjanalle jäävistä alueista!!! Eduskuntavaalit ovella, lakimuutos asiaan tehtävä heti. Tässä vaaliteema pyrkivälle!
Saako johtolinjoja hyödyntää muuhun toimintaan? Esimerkiksi motocrossi ratoina, hunajan tuotannon edistämiseen perinne kasvien ja hyönteisten elinolojen kehittämiseen, lammaslaitumina, muina hyvinvointipalveluina suoraan matkalaisten hyväksi?
Voi. Puitakin voi kasvattaa, jos eivät ylitä kolmea metriä, esim. joulukuusien kasvatus. Marjapensaita, pensasmustikkaa ja tyrniä voi kasvattaa. Lampaita laiduntaa. Hiihtolatuja ja pyöräilyreittejä tehdä. Ainakin periaatteessa. Lupa täytyy saada verkkoyhtiöltä. Tosin suomalaiseen luonteeseen kuuluu, että kieltäminen on paljon hauskempaa kuin lupaaminen.
Voi käyttää, vaatii risteämäluvan. Meillä aitarakenteille saatiin risteämälupa ensimmäisten linjaustietojen mukaan, siitä alkoikin melkoinen säätö. Ilmeisesti nyt kun useita linjoja vierekkäin lisääntynyt säteilysähkö onkin muuttanut käytäntöjä. Välillä aitaverkko ei saanut koskea maata, välillä Finngrid olisi käynyt maadoittamassa verkon. Viimeisin tilanne on, että Finngrid muuttaa kustannuksellaan aidan ja pylväät muovi/lasikuiturakenteisiksi arvioimaltaan alueelta. Ja aita siis kulkee johtokäytävän reunassa, ei alla. Mitään ei saa varastoida johtokäytävällä jne.
Olisiko tämä nykyajan vihreä sähkö kuitenkin terveellisempää kuin se vanhanajan sähkö? Ihan kaikki matkailijat ja lomalaiset eivät taida kovin hyvin näiden isojen siirtolinjojen alla ja vieressä viihtyä, mutta sehän on heillä vain pelkkää ymmärtämättömyyttä.
Kohonneista lunastushinnoista huolimatta kyseessä on edelleen laiilistettu ryöstö. Metsänomistaja menettää tuevaisuuden tuoton kyseiseltäalueelta. Oikeudenmukaista olisi mielestäni et Fingrid ja muut maksaisivat myös menetetyn tuoton metsän maanomistajalle, esim 200 €/ha/vuosi. Silloin maanomistajat suhtautuisivat paremmin lunastuksiin.
Luultavasti tarvittaisiin, mutta hirvet käy yön pimeydessä salasyönnöksellä. Ne ovatkin hyviä laitumia hirvelle. Linjojen säännöllisisten raivausten jäljiltä niille nousee aina uutta nuorta maittavaa vesakkoa ja raivauksissa pystyyn jätettävät katajat kelpaavat hyvin.
Yhden ostopalstan halki menee voimalinja joka uusittiin.Kokouksessa Fingridin edustajat sanoivat että vanhat sopimukset tullaan uusimaan.Ei ole kuulunut mitään ja epäilen ettei tule kuulumaankaan.Alkuperäinen sopimus jostain 80 vuoden takaa hävisi edellisten omistajien mukana joten ei tietoa mitä on sovittu mutta silloin maksetulla korvauksella mennään ilmeisesti ikuisesti…
Niin siinä käy, kun toisen osapuolen ei tarvitse välttämättä sopia mitään. Kalastuskunnan, tai on nykyjään varmaan jakokunta, edustaja kertoi, että hänelle oli soittanut linjayhtiön edustaja. Olivat rakentamassa uutta linjaa ja tarvitsivat sopimuksen jakokunnalta, kun linja ylitti pienen lammen. Kaveri kertoi kysyneensä, että teettekö linjaan mutkan lammen kohdalla, jos jakokunta ei sopimusta tee. Naurunremakka oli kuulunut linjan toisesta päästä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään