Keskustelut Metsänhoito Saksa saisi kaiken, Suomi ei mitään ?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Saksa saisi kaiken, Suomi ei mitään ?

    <div class=”site-content”>
    <div class=”content-area”><article id=”post-297036″ class=”post-297036 reply type-reply status-publish hentry”>
    <div class=”highlight-area header-area header-area–last”>
    <div class=”container entry-content forum-container”>
    <div id=”bbpress-forums-custom”>
    <div class=”article-container”>
    <div id=”post-297036″>
    <div class=”even bbp-parent-forum-200 bbp-parent-topic-285913 bbp-reply-position-535 user-id-747 post-297036 reply type-reply status-publish hentry”>
    <div class=”comment__content bbp-reply-content”>
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Laitoin tämän tekstin vielä omana keskusteluna, jotta huomattaisiin paremmin. Kyse ei ole MM_kisoista vaan metsistä !

    Talouselämä-lehdessä (3/2019, s. 44) oli artikkeli hiilinieluista, joiden laskenta EU:ssa on täysin poliittista. EU:n virkamiesten alustavan laskennan mukaan esim. Saksa saisi hyödyntää hiilinielunsa (22,4 milj tn) kasvattamista 38,7 milj tn asti. Suomi sen sijaan ei hyötyisi 49,2 milj tonnin (2013-2016) hiilinielustaan yhtään mitään. Päinvastoin Suomelle syntyisi vielä0,8 milj tonnin lisäpäästö. Ei oikein reilulta tunnu. Tällainen järjettömyys pitäisi estää.

    Yleisesti ottaen EU virkamiesten laskelmat suosivat suuria ja vähämetsäisiä maita ja ovat epäedullisia metsäisille maille kuten Suomi, Ruotsi, Itävalta, Slovenia, Slovakia. Onneksi vielä on kyseessä alusta laskelma, ei vielä mikään sitova päätös. Asia jäänee seuraavalle hallitukselle.

    Kioton ilmastoneuvotteluissa sovittiin aikanaan että kunkin maan hiilinielut voivat neutralisoida vain 3,5% maan CO2  päästöistä (1990 tasoon verrattuna). Suomen kohdalla tämä olisi 2,5 milj tn CO2.  Suomi on muistaakseni sitoutunut ylläpitämään 19,5 milj tn CO2 hiilinielua Kioton sopimuksessa. Nyt ollaan siis reilusti yli tämän tason.

    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </div>
    </article></div>
    </div>
    <div id=”gform_wrapper_71″ class=”gf_browser_chrome gform_wrapper subscribe-newsletter_wrapper subscribe-newsletter–footer_wrapper js-footer-newsletter_wrapper”><form id=”gform_71″ class=”subscribe-newsletter subscribe-newsletter–footer js-footer-newsletter” action=”https://www.metsalehti.fi/keskustelut/viesti/297036/#gf_71&#8243; enctype=”multipart/form-data” method=”post” target=”gform_ajax_frame_71″>
    <div class=”gform_body”>
    <ul id=”gform_fields_71″ class=”gform_fields top_label form_sublabel_below description_below”>
    <li id=”field_71_4″ class=”gfield gfield_html gfield_html_formatted gfield_no_follows_desc field_sublabel_below field_description_below gfield_visibility_visible”>

    </div>
    </form></div>

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitin Gla ”meillä” tämän palstan viisaita. Ei tuo ”Saksalle kaikki” voi olla lopullinen neuvottelutulos vaan se on pöydälle laitettu tarjous. Suomen liikkumavara hiilinielun lisäämisessä on varsin pieni jos puun käyttöä lisääviä investointeja halutaan tehdä.

    Gla Gla

    Näinhän se tietysti on. Sitä suuremmalla syyllä on pidettävä huoli kotimaan politiikasta, jossa tavoitteena pitää olla puun kasvun lisäys ja puun käytön lisäys.

    Itse olen tällä palstalla viihtynyt kymmenisen vuotta. Tuona aikana on muotivirtaukset tulleet ja menneet. Alkuaikoina oli hillitön mhy-viha, joka sitten laantui, kun laki muuttui ja jäsenyydestä tuli vapaaehtoista, vaikka mhy:n toiminta ei mielestäni ole mihinkään muuttunut. Samoihin aikoihin oli pinnalla jk vs jaksollsen kasvatuksen jutut, joihin tuo lakimuutos myös tiukasti kytkeytyi. Sitten on ollut puhetta puun saatavuudesta. Muistamme hyvin Brunilan puupulan. Päättäjienkin päällimmäinen huoli onkin ollut lisätä myyjien halukkuutta myydä puuta. Keinoina on ollut erilaiset markkinat sekoittaneet verohelpotukset. Talouskeskusteluissa on myös  ollut esillä puun ylituotanto ja sen vaikutus markkinatilanteeseen. Nyt sitten aivan viime aikoina maapallo keikahti nurin ja onkin alettu puhua tarpeesta rajoittaa hakkuiden määrää ja siten kasvattaa puuston määrää.

    Hiukan jos laajennetaan skaalaa ja katsotaan aikajaksoa alkaen hetkestä, jossa nyt päätehakattavat puut ovat saaneet alkunsa, löytyy monta muutakin asiaa.

    Ei metsäpolitiikka voi olla näin typerää. Eu:ssa asioiden puolustaminen olisi taatusti helpompaa, jos edes jonkinlaista johdonmukaisuutta löytyisi kotipesästä. Siinä taas auttaa, kun katsoo asioita hiukan kauempaa kuin jonkun metsälön kannattavuuslaskelman tai teollisuuden lobbareiden tarjoaman drinkkilasin pohjan läpi. Puu on meillä merkittävin uusiutuva kotimainen raaka-aine, jolla mahdollistetaan pyrkimys kestävään tulevaisuuteen. Kaikki muu on joutavaa selittelyä.

     

    jees h-valta

    Kyllä, tuon Glan vuodatuksen allekirjoitan. On aivan liian lyhytnäköistä ja poukkoilevaa metsäpolitiikkaa ja aina vain hullummaksi menee. Juuri kun on tuntunut että saamme järkevän ja tuotantorikkaan teollisuuden  takaisin onkin jo jarruväkeä kimpussa joka laidalta. Nyt kun olemme juuri eilenillan uutistarjonnasta saaneet kuulla että Tanskakin painoi palkkatasoissa ohi jopa Norjankin ja Suomi pohjoismaiden surkeimpana hännänheiluttajana vielä alkaa teilata sitä loppuakin ennen kivikauteen lopullisesti siirtymistä. Meillä on säästetty viime vuodet itseämme pois kaikesta kehityskelpoisuudesta ja hyvinvoinnista mutta vielä vain pitäisi lisää alkaa tuhota. Silti romuraudan ostoon pitäisi löytää miljardeja kyllä sujuvasti. Ja varmasti löytyykin. Ja maailmakon pelastuu hävittäjillä??

    Reima Ranta

    Gla:  ”Sitä suuremmalla syyllä on pidettävä huoli kotimaan politiikasta, jossa tavoitteena pitää olla puun kasvun lisäys ja puun käytön lisäys.”

    Miten?

    Kasvun lisäys on tullut mm. nuorien metsien valtavasta määrästä, kaiken mahdollisen (vähän mahdottomankin) ojittamisesta, verovaroin tehtävistä tuista ja ohjelmista, kannattavuudesta piittaamattomasta lainsäädännöstä, neuvonnasta, jossa kaikki metsänhoito on aina kritiikittömän kannattavaa jne. jne.

    Olematta vallan pessimisti, erilaisia taloudelliseen kannattavuuteen kohdistuvia tulevaisuuden uhkia voi luetella piiiitkän listan ja osalle emme itse voi mitään.

    Kalle Kehveli

    Lähtökohtaisesti ollaan lisäämässä teollisuuteen saatavaa puuta tiehankkeilla, ojitushankkeilla yms, mutta MAKSAJA näissä hankkeissa on aina metsänomistaja! Ei olla missään huolissaan puunkasvatuksen kannattavuudesta.

    Pete

    Reima, anna tulla vaan se lista.

    Gla Gla

    Minäkin osaan tehdä listoja uhkakuvista. Eri asia on se, mitä merkitystä niillä on ja miten se vaikuttaa tarpeeseen lisätä puun tuotantoa ja käyttöä.

    Kurki

    Tanskakin painoi palkkatasoissa ohi jopa Norjankin ja Suomi pohjoismaiden surkeimpana hännänheiluttajana

    Suomen palkkataso uutisessa näkyi olevan sama kuin Ruotsissa.

    Voiko Suomessa palkkataso olla korkeampi kuin Ruotsissa?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)