Suomessakin pitäisi olla Venäjän Siperia kaltainen rangaistus järjestelmä, eli jos jo iso palkkainen valtion yhtiön työntekijä tappio sijoittaa, niin kaksi vuotta Utsjoella vähintään, ehkä elinikäisen tuomio, jos kyse miljoonista Suomalaisten vero euroista.

Miten metsät ja maankäyttö muuttui päästölähteeksi ? Se on kiinni mm. siitä miten paljon on rakennusmaata kaavoitettu lisää ja mihin verrataan.  Jos verrattasiin esim. 70-luvun metsän kasvuun/hiilitaseeseen  ja siitä asti parantuneeseen hiilitaseeseen, niin ei ole eikä tule olemaan päästölähde pidemmällä aikavälillä.  Yhden vuoden tilastoluku ei vielä kerro juuri mitään jatkosta eikä vuosikymmenten ajan jatkuneesta trendistäkään.   Turvemaapeltojen osaltakin pitäisi ottaa selvää sen alan asiantuntijoilta eikä esim. vihriästä puoluetoimistosta tms. miten asia on käytännössä.

PS Hesarin paperiversiostakin pitäisi tehdä vessapaperia, niin sekin paperi menisi hyötykäyttöön ja hiilinielukin lisääntyisi.

Nykyinen metsänhoidon ja korjuun logistiikka edellyttävät ennakkoraivauksen tehtäväksi ennen korjuuta. Ennen aikaan toimittiin päin vastoin, raivattiin korjuun jälkeen. Metsänhoidon kannalta tällä on iso vaikutus, jos pyritään edistetään peitteistä metsänhoitoa.

Eihän harvennuksissa alle jääneitä tureikoita ole mitään järkeä raivata vasta korjuun jälkeen. Kenen etu se olisi?

Kemeraa nuorissa metsissä maksetaan lähinnä kannattamattomasta korjuutoiminnasta ja taimistoille uudistamisen jälkeisestä taimikonhoidosta. Sitä vastoin ns. peitteisessä metsähoidossa kemeraa ei makseta. Voi olla metsänhoidon kriteeristössä määrittelemätön?  Jaksottaisessa metsänhoidossa ennakkoraivaukset pyritään tekemään ennen korjuuta, on ohjeistettu siihen hoitomuotoon, mutta ei sovi peitteiseen metsänhoitoon, jossa hoitotyöt on syytä tehdä aina metsän käsittelyn jälkeen.